Eläinten viikon teema: "Kaikki hyvin? SEY:n eläinsuojeluvalvoja auttaa"

ELÄINTEN VIIKKO 4.—10.10.2003
 
Tänä vuonna Suomen Eläinsuojeluyhdistys viettää Eläinten viikkoa teemalla "Kaikki hyvin? SEY:n eläinsuojeluvalvoja auttaa".

Teemalla SEY haluaa tehdä tunnetuksi vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojiensa työtä ja heidän merkittävää osuuttaan koko maan eläinsuojeluvalvonnasta.

Suomen Eläinsuojeluyhdistyksellä on 124 vapaaehtoista eläinsuojeluvalvojaa. Eläinsuojeluvalvonta Suomessa kuuluu periaatteessa viranomaisten hoidettavaksi, mutta käytännössä vapaaehtoinen toiminta on välttämätöntä.

Viime vuonna SEY:n valvojat tekivät yhteensä 4000 eläinsuojelutarkastusta. Tämä on lähes kaksi kolmasosaa kaikista eläinsuojelutarkastuksista. Tarkastusten kohteena oli 2600 seura- ja harrastuseläinten pitopaikkaa ja lähes 400 tuotantoeläinten pitopaikkaa. Niissä oli yhteensä yli 16 000 eläintä. Lukumäärässä ei ole mukana siipikarjaa eikä turkiseläimiä, joita voi yhdessä pitopaikassa olla tuhansia. Tarkastuksista vain 13 prosentissa ei ollut mitään huomautettavaa eläinten pidossa.

SEY:n valvojat tarkastivat vuonna 2002:

Koirien pitopaikkoja	1327
Kissojen pitopaikkoja	823
Muiden lemmikkieläinten pitopaikkoja	136
Talleja	285
Navetoita	161
Sikaloita	40
Kanaloita	37
Lampoloita	107
Turkistarhoja	32
Eläinkauppoja	64
Lihantuotanto- ja riistatarhoja	8
Teuraskuljetuksia	2
Eläinnäyttelyitä tai sirkuksia	49
Raveja	86
Ratsastuskilpailuja	27
Muita eläinkilpailuja	50
Metsästystä	55
Kalastusta	40

Ilmakiväärin, ritsan tai vastaavan eläinten kiusaamisvälineen käyttöön valvojat joutuivat puuttumaan 105 kertaa.

Eläinsuojelutarkastusten lisäksi valvojat tekevät paljon valistustyötä. Kouluissa, kerhoissa ja muissa tilaisuuksissa he kävivät puhumassa eläinsuojelusta yli 200 kertaa. Messuille ja näyttelyihin he osallistuivat 100 kertaa. Haastatteluja tai valvojien omia lehtikirjoituksia julkaistiin satoja. Puhelimitse SEY:n valvojat ja neuvojat antoivat ohjeita vuoden mittaan lähes 15 000 kertaa.

Eläinsuojeluvalvojat joutuvat valitettavasti myös lopettamaan eläimiä. Useimmiten syynä on ihmisten vastuuntunnottomuus ja piittaamattomuus. Viime vuonna he lopettivat itse tai veivät lopetettavaksi peräti 1345 kissaa ja 85 koiraa sekä 275 luonnoneläintä.

Lakisääteistä toimintaa lahjoitusvaroin

Suomen Eläinsuojeluyhdistys toimii pelkästään lahjoitusten varassa. Eläinsuojeluvalvojat tekevät työtään vapaa-ajallaan ja ilman palkkaa, mutta SEY maksaa heille korvauksen mm. auton käytöstä, jota ilman tarkastukset eivät ole mahdollisia.

Eläinsuojeluvalvonta ja eläinsuojeluyhdistysten toiminta ylipäätään ovat olleet kokonaan vailla valtion tukea 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Sitä ennen valtion budjetissa oli pieni määräraha jaettavaksi useiden järjestöjen kesken. Kahtena viime vuonna valtio on tukenut SEY:n toimintaa osallistumalla valvojien koulutuskuluihin.

SEY toivoo, että vapaaehtoinen valvojatoiminta nousisi ansaitsemaansa arvoon myös valtion silmissä. Ilman SEY:n eläinsuojeluvalvojia viranomaiset joutuisivat käyttämään huomattavasti nykyistä suuremman osan työajastaan eläinsuojelutarkastuksiin — tai sitten eläinten olojen valvonta olisi paljon huonommalla tolalla.

Suomessa on vain yksi palkattu eläinsuojeluvalvoja (Turussa) ja yksi eläinsuojelua päätyönään hoitava virkaeläinlääkäri (Helsingissä). Muuten eläinsuojeluvalvontaa hoitavat virkatyönään eläinsuojelulakiin perustuen kunnan- ja kaupungineläinlääkärit, poliisit ja terveystarkastajat.

SEY aloitti valvojatoiminnan jo vuonna 1902 palkkaamalla "katsastajan", joka kiersi opettamassa mm. inhimillisiä teurastusmenetelmiä. Tärkeä osa toimintaa oli eläinmarkkinoiden, toripäivien sekä suurimpien tukin-, kiven- ja halonajopaikkojen valvonta. Niiltä katsastaja osti loppuunajetut ja vammautuneet hevoset, jotka päästettiin kärsimyksistään. SEY:n katsastajien toiminta laajeni pian koko maahan.

Valvoja neuvoo ja opastaa

Eläinsuojeluvalvojaksi haluavien pitää käydä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä kurssi, jonka jälkeen he voivat hakea SEY:n valvojiksi. Vapaaehtoisena valvojana toimiminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa.

SEY:n valvojiin voi aina ottaa yhteyttä, jos epäilee, että eläimen kohtelussa tai hoidossa on toivomisen varaa. SEY:n valvojan käynti ei ole syytös eikä siitä tarvitse loukkaantua. Tarkoitus on vain varmistaa, että eläimillä on kaikki hyvin, ja neuvoa entistä parempaan eläintenpitoon. Vakavammissa tapauksissa valvojat siirtävät jatkotoimet eläinsuojeluviranomaisille.

SEY:n valvojilla ei ole samoja oikeuksia kuin viranomaisilla. He antavat eläinten omistajille neuvoja ja ohjeita ja opastavat heitä hyvään eläintenpitoon. He arvioivat tilanteen, ja tarvittaessa siirtävät asian käsittelyn viranomaisille. Käytännössä useimmissa tapauksissa vapaaehtoisen valvojan käynti riittää saattamaan asiat kuntoon.

Monilla paikkakunnilla eläinsuojeluviranomaisten ja vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien yhteistyöllä on pitkät perinteet, ja sen on todettu parantavan molempien osapuolien työn tehokkuutta sekä myös työturvallisuutta. SEY toivoo, että yhteistyö tulisi käytännöksi kaikkialla.

Eläinten viikko jo 45. kerran

Eläinten viikkoa vietetään 4.—10.10. jo 45. kerran. Eläinten viikon viettämisen aloitti Suomen Eläinsuojeluyhdistys vuonna 1959, ja vähitellen siitä on tullut koko eläinsuojeluväen ja kaikkien eläinten ystävien yhteinen tapahtumaviikko.

Tietoa koululaisille

SEY on jälleen valmistanut Eläinten viikon teemaan liittyvän opetusaineiston kouluille. Kouluaineistossa on tietoa sekä vapaaehtoisesta että virallisesta eläinsuojeluvalvonnasta. Eläinsuojeluasioita käsitteleviä tehtäviä on kaikille luokka-asteille. Kouluaineisto on julkaistu SEY:n nettisivuilla www.sey.fi. Aineiston saa myös postitse.

Palaa otsikoihin