19.5.2004
Saaliskala ansaitsee hyvän kohtelun
TIEDOTEKeväällä vapaa-ajan kalastajat suuntaavat taas kalavesille, ja on aika palauttaa mieliin saaliiksi saadun kalan oikeat käsittelytavat.
Suomen Eläinsuojeluyhdistys pitää vapaa-ajan kalastusta hyvänä tapana nauttia luonnosta ja samalla hankkia maukasta lisää ruokapöytään. On kuitenkin aina pidettävä mielessä, että eläinsuojelulaki koskee myös kaloja.
Kalat ovat selkärankaisia eläimiä, joiden kivuntunto on huomattavan kehittynyt. Asiansa osaava kalamies ei jätä kalaa tukehtumaan veneen pohjalle tai kuivalle maalle eikä revi koukkua kalan kudoksista, ennen kuin se on tainnutettu. Kala tainnutetaan lyömällä sitä napakasti silmien taakse sopivalla kalikalla tai vastaavalla. Tällainen pitää kalamiehellä varta vasten olla mukana. Tainnutuksen jälkeen veri lasketaan pois katkaisemalla sydämestä kiduksiin johtavat verisuonet kurkusta.
Välittömästi ylösnoston jälkeen tainnutettu ja verestetty kala on maukkaampaa ja säilyy paremmin kuin tukehtumalla kuoliaaksi kitunut. Silloinkin kun saaliskaloja ei aiota käyttää, ne kuuluu lopettaa heti. Eläimen jättäminen kitumaan ei ole hyväksyttävää missään tilanteessa. Pienet onkikalat voidaan tappaa vääntämällä niska äkkiliikkeellä taaksepäin.
Verkot, katiskat ja muut pyydykset on asiallista kokea joka päivä. Elävän kalan käyttäminen syöttikalana koukkukalastuksessa on eläinsuojelulain vastaista — kuollut kala sopii syötiksi yhtä hyvin. Katiskaa käytettäessä on tärkeää muistaa, että sen nielu ei koskaan saa olla auki veden pinnan yläpuolella. Tämä on otettava huomioon siellä missä vedenpinta vaihtelee nopeasti.
Maalla katiska on ehdottomasti aina säilytettävä siten, ettei sinne voi joutua ja jäädä loukkuun eläimiä. Siimoja, koukkuja tai verkkoja ei saa koskaan jättää luontoon.
Kokeneiden kalastajien tehtävä on neuvoa nuoria kalan ja kalastusvälineiden asialliseen käsittelyyn ja toimia niin myös itse.
Kireitä siimoja!
Lue myös tämä: Vapaa-ajan kalastajan huoneentaulu









