12.3.2003
Vastine: Tallinnan koiratarhan avustusprojektin tilanne
Eläinsuojelujärjestöjen vastine Voima-lehteen nro 3/2003.Elisa Kissa kirjoitti (Voima 2/03) otsikolla "Eläinsuojelun kulissit" suomalaisten eläinsuojelujärjestöjen projektista Tallinnan koirakodin auttamiseksi tavalla, joka vaatii oikaisua.
Eläinsuojelujärjestöt ovat ensi kontakteista lähtien yhä uudestaan pyytäneet koiratarhalta suunnitelmaa koirien olojen parantamiseksi, jotta voisimme lahjoitusvaroista kustantaa tarhan toivomat toimenpiteet. Alkuun toimitimme toiveiden mukaisesti tarhalle lääkkeitä ja rokotteita ja sen jälkeen teetimme 40 koppia.
Lääkkeiden tarve jostain syystä lopahti. Monien pyyntöjen jälkeen saimme viime vuoden kesäkuussa tarhalta lyhyen kustannusarvion 46 kopin ja 16 ulkotarhan rakentamiseksi, koiranpentujen sisätilojen peruskorjaamiseksi sekä lämmittimen, moottorisahan ja erilaisten tarvikkeiden hankkimiseksi. Kustannusarvion loppusumma oli 7200 euroa. Pyydetty summa lähetettiin Eestin eläinsuojeluyhdistyksen tilille, jotta se voi luovuttaa rahaa tarhalle työn eri vaiheissa. Moottorisaha ja lämmitin tarhalle hankittiin, mutta suurin osa summasta odottaa edelleen, että koiratarha tarvitsisi sitä. Syy ei ole meille selvinnyt.
Kirjoituksen mukaan eläinlääkäriaseman ensiapukassaan on annettu vaivaiset 3000 mk. Tukiprojektilla on tosiaan avoin tili koirakodin lähellä olevalla eläinlääkäriasemalla. Sopimus siitä tehtiin vuoden 2001 marraskuussa, ja se tuntui olevan tarhalle mieleinen. Alkusumma oli 3000 mk, ja sovittiin, että sitä täydennetään heti tarvittaessa niin, että tilillä on aina rahaa koirien hoitoon.
Olemme kuitenkin monesti ihmetelleet, miksi täydennystarvetta on niin harvoin. Kehotuksemme koirien viemisestä hoitoon aina tarvittaessa eivät ole vaikuttaneet; eläinlääkäriä on käytetty hyvin vähän. Viime vuoden loppuun mennessä lahjoitusvaroja eläinlääkäritilille oli lähetetty 20 253 EKK eli vajaa 1400 euroa (8100 mk).
SEY:llä on ollut samanlainen rahankeräyslupa vuodesta toiseen. Vuodelle 2001 sen hakeminen inhimillisen unohduksen takia jäi tekemättä. Unohduksia ei tietenkään saisi sattua, mutta harvemmin niiden takia tehdään rikosilmoituksia. Vuosille 2002 ja 2003 lupa haettiin ja saatiin. Tilitys keräysvaroista on tehty lääninhallitukselle jokaiselta vuodelta - myös vuodelta 2001.
Viime vuodelta tilitys tehdään rahankeräysasetuksen 3 §:n mukaisesti maaliskuun loppuun mennessä. Tilitys tehdään sen jälkeen, kun tilintarkastajat (molemmat KHT) ovat antaneet siitä lausuntonsa.
Tässä luvut: Vuonna 2001 lahjoituksia Tallinnan koiratarhaa varten saatiin 12 549, 94 euroa. Koirien hyväksi käytettiin 10 314,71 euroa. Viime vuonna lahjoituksia tuli 5 238,06 euroa ja projektiin käytettiin 8 214,06 euroa.
Olemme selvästi ilmaisseet halumme antaa millaista apua tahansa, kunhan se on koirien hyväksi. Jos tarha olisi halunnut eläinlääkärin palkkaamista, näin olisi varmasti tehty. Mutta suomalaiset eivät voi määrätä, miten tarhalla toimitaan ja ketä sinne palkataan. On loukkaavaa ja yhteistyön varma loppu korostaa suomalaisten viisautta ja paremmuutta. Me olemme Virossa vieraita, virolaiset isäntiä. Tämä on ainoa tie rakentavaan ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön.
Tallinnan koirakotiprojektin edistyminen on ollut tahmeaa, koska apua ei meille käsittämättömistä syistä näköjään haluta ottaa vastaan. Koirien olot ja hoito tarhalla eivät ole paljonkaan parantuneet kaikesta avun tarjoamisesta huolimatta. Jotkut ehkä haluaisivat, että lahjoitusvarat yksinkertaisesti siirrettäisiin tarhan tilille. Silloin tukiprojektikin voisi pestä kätensä ja sanoa, että kaikki varat ovat menneet perille. Mielestämme se olisi kuitenkin täysin vastuutonta lahjoittajia kohtaan, koska haluamme varmistaa, että varat käytetään siihen tarkoitukseen, mihin ne on kerätty.
Eläinsuojelujärjestöt etsivät koko ajan aktiivisesti keinoja Tallinnan koirien auttamiseksi. Käyttämättömät lahjoitusvarat ovat tallessa, ja ne käytetään ainoastaan tähän tarkoitukseen. Yhtään lahjoitusvaroja ei ole käytetty hallintokuluihin eikä minkään yhdistyksen omiin tarkoituksiin.
On hyvä, että on myös sellaisia yhdistyksiä, jotka vapaaehtoisvoimin vievät tavaraa, ruokaa ja tarvikkeita tarhalle. Allekirjoittaneilla järjestöillä riittää, kuten todettu, työtä tarpeeksi Suomessakin. Mikään järjestöistä ei pysty irrottamaan henkilökuntaa käyttämään suurta osaa työajastaan Tallinna-projektiin. Asioiden kunnollinen selvittäminen on työlästä ja vie aikaa.
Järkevämpää kuin itsetarkoituksellinen riitely ja mustamaalaus olisi voimien keskittäminen eläinsuojelutyöhön. Todettakoon lisäksi, että väite koiranpennun sairastumisesta ja kuolemisesta tarhalla SEY:n vierailijoiden välinpitämättömyyden takia on kokonaan perätön.
Risto Rydman
toiminnanjohtaja
Suomen Eläinsuojeluyhdistys SEY
Pia Peltopuro
tiedottaja
Helsingin eläinsuojeluyhdistys
Laura Uotila
koiraryhmän puheenjohtaja
Animalian koiraryhmä









