Eläinten hyvinvointituki - vain nimellisiä parannuksia eläinten hyvinvoinnissa

Puutteet ja laiminlyönnit tuotantoeläinten hyvinvoinnissa ovat tulleet viime aikoina kaikille selviksi. Eläinten hyvinvoinnista vastaava Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä alan korkeinta poliittista valtaa pitävän ministeri Sirkka-Liisa Anttilan kanssa puolustautunut  julkisuudessa esitettyjä syytteitä  vastaan esittelemällä eläinten hyvinvointiin tulevia parannuksia. Yksi parannuksista on toukokuun alusta voimaan tuleva nauta- ja sikatiloja koskeva eläinten hyvinvointituki. Ikävä kyllä eläinten hyvinvointituki vähentää eläinten pahoinvointia korkeintaan marginaalisesti. Todellisuudessa kyseessä on jälleen yksi tukimuoto tehotuotannolle.

Hyvinvointituen saaminen edellyttää, että tuottaja täyttää ns. perusehdot. Perusehtoihin kuuluu esimerkiksi tuottajan ja eläinlääkärin yhteistyö, jossa eläinlääkäri ”auttaa tilaa noudattamaan terveydenhuollon kansallisen tason vaatimuksia”. Käytännössä tiloilla tehdään terveydenhuoltosopimus, jonka noudattamista eläinlääkäri valvoo. Valvontaan ei kuitenkaan olla osoittamassa lisäresursseja. Eläinsuojelujärjestöt pitävät valvonnan vähyyttä tälläkin hetkellä yhtenä pahimmista eläinsuojeluongelmista.

Lisäksi tuottaja voi halutessaan valita korkeintaan kaksi lisäehtoa, joista saa lisää tukea. Lisäehtoihin kuuluvat esimerkiksi tuotantolaitoksen palotorjunta- ja pelastussuunnitelma, vasikoiden nupotus kivunlievityksen kanssa ja tuttijuotto, pehmeä makuualusta tai sairaiden sikojen sairaskarsinat.

SEYn näkemyksen mukaan eläinten hyvinvointituen perusehdot tukevat parhaimmillaankin  vain olemassa olevan eläinsuojelulainsäädännön noudattamista. Eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi tarkoitetussa ohjelmassa on kestämätöntä, että pelkästään perusehdot täyttämällä tuottaja voi saada eläinten hyvinvointitukea. Vapaaehtoisista lisäehdoista taas on nähtävissä se alhainen lähtötaso, johon parannuksia ollaan tekemässä. Jotta hyvinvoinnin lisäämisestä voitaisiin ylipäänsä puhua, tulisi lisäehtojen valitseminen olla pakollista. 

Hyvinvointitukeen liittyvät terveystarkastukset tiloilla ovat kannatettavia. SEY painottaa, että resursseja tarkastuseläinlääkärien toimintaan on vastaavasti lisättävä. Virkaeläinlääkärit ovat jatkuvasti ylityöllistettyjä, eikä SEYn saamien tietojen mukaan toimintaan  olla osoittamassa lisäresursseja. 

SEY haluaa herättää keskustelua siitä, että nykyisin EU-tukiin liittyvän  tai muun eläinsuojelutarkastuksen  tekevä eläinlääkäri tekee käytännössä tarkastuksen oman asiakkaansa luokse.  EU:n tarkastajien syyskuussa 2007 Suomeen tekemällä tarkastusmatkalla arvioitiin tuotantoeläintilojen valvontajärjestelmää. Tarkastusraportissa todettiin, että eläinlääkärin ja tuottajan välisen suhteen mahdollinen eturistiriita on EU-säädösten vastainen.

Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt tulevan eläinlääkintähuoltolain uudistuksen erillisine eläinsuojelueläinlääkäreineen huomattavana parannuksena eläinten hyvinvointiin. Lisäksi erilliset eläinsuojelulääkärit poistaisivat MMM:n mukaan em.  eturistiriitatilanteen. SEYn tietojen mukaan uudistukseen ei kuitenkaan ole osoitettu varoja, mikä tarkoittaa sitä, että tarkastustoimintaa tullaan pyörittämään jo olemassa olevilla, ylityöllistetyillä eläinlääkäreillä.

Julkisuudessa on useissa yhteyksissä väitetty, että Suomessa on tuotantoeläinten pidosta tiukemmat säädökset kuin muissa EU-maissa, mikä tarkoittaisi sitä, että tuotantoeläinten olot ovat Suomessa verrattain hyvät. SEY muistuttaa, että tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Suomessa on ollut jo kauan voimassa poliittinen päätös, jonka mukaan eläinsuojeluasioissa noudatetaan vain EU:n vähimmäistasoa.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö, p. 050 371 2740