12.10.2011 15.06
Tiedote: Suomalaisten sikojen todellisuus ei tule esiin hyvinvointitutkimuksessa
TIEDOTE 12.10.2011
Animalia ja SEY: Suomalaisten sikojen todellisuus ei näy hyvinvointitutkimuksessa
Eläinsuojeluliitto Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto tyrmäävät tuoreen tutkimuksen perusteella vedetyt johtopäätökset suomalaisten sikojen hyvinvoinnista. Järjestöjen mukaan tutkimuksessa on useita ongelmia, joista merkittävin on sen löysä vaatimustaso, joka saa suomalaisen sikateollisuuden näyttämään todellisuuttaan paremmalta.
- Vaatimustaso on asetettu liian alhaiseksi, ja eläinten hyvän hyvinvoinnin kriteerit täyttyvät aivan liian helposti. Vaatimustason löysyys antaa sikateollisuudelle mahdollisuuden viherpestä toimintaansa ja viestiä virheellisesti, että suomalaisilla sikatiloilla kaikki on hyvin, kritisoi Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.
Tänään julkaistussa, kansainväliseen Welfare Quality -mittausjärjestelmään perustuvassa hyvinvointitutkimuksessa tarkastellaan eläinyksilöiden vointia eri kriteerejä mittaamalla. Järjestöjen mukaan mittarit ovat liian tuotantolähtöisesti suunniteltuja, eikä tutkimuksessa tarkkailla riittävästi tuotantotilojen olosuhteita. Esimerkiksi eläinten todellisia liikunta- tai ulkoilumahdollisuuksia tai tarjolla olevien kuivikkeiden määrää ei mittausjärjestelmä ota huomioon. Kuitenkin näiden tekijöiden on todettu edistävän eläinten hyvinvointia.
Järjestöjen mukaan on tärkeää, että eläinten vointia havainnoidaan, mutta samalla on tarpeen kysyä, ovatko tutkimuksessa käytetyt mittarit riittäviä mittaamaan sitä, mitä eläin kokee. Voinnin ohella tulisi tarkastella myös olosuhteita, joissa eläimiä pidetään. Erityisesti tulisi tarkastella sellaisia ympäristötekijöitä, joiden on todettu vaikuttavan eläinten hyvinvointiin.
Tätä ei tutkimuksessa riittävästi tehdä, ja siksi tulokset vaikuttavat todellisuutta paremmilta. Esimerkiksi viimevuotisten EU-eläinsuojelutarkastusten perusteella huomautettavaa löytyi yli 30 % suomalaisista sikatiloista. Tässä tutkimuksessa sika-alan tiedossa olevat heikkoudet eivät tule ilmi.
- Kaikkien eläinten hyvinvointiin vaikuttaa ratkaisevasti se, minkälaisissa oloissa eläimet elävät. Johtopäätösten tekeminen pelkästään sen perusteella, miten eläimet ulkoisesti voivat ja miten niiden tunnetilaa havainnoidaan, ei anna riittävää kokonaiskuvaa sikojen hyvinvoinnista, Laura Uotila muistuttaa.
Järjestöjen mielestä tutkimuksen ongelmana on myös se, että tutkimukseen arpomalla valitut suomalaiset sikatilat saivat halutessaan kieltäytyä tutkimukseen osallistumisesta.
- Tutkimuspyyntö kohdistettiin Suomessa 260 sikatilalle. Näistä reilusti yli puolet kieltäytyi osallistumasta tutkimukseen. Voidaan perustellusti kysyä, edustavatko tutkimukseen vapaaehtoisesti mukaan lähteneet tilat Suomen sikateollisuuden koko todellisuutta vai pelkästään sen vähiten ongelmallista osaa, SEY:n viestintäpäällikkö Maria Blomster kysyy.
Eräitä tutkimuksen ongelmia eläinsuojelujärjestöjen näkökulmasta
- Tutkimuspyyntö kohdistettiin 260 suomalaiselle sikatilalle. Tutkimusta päästiin tekemään näistä vain 102 tilalla. Tämän lisäksi tutkimukseen ilmoittautui vapaaehtoisesti parikymmentä tilaa kutsulistan ulkopuolelta. Vapaaehtoisuuteen perustuva valintatapa voi antaa vääristyneen ja todennäköisesti liian positiivisen kuvan Suomen sikateollisuudesta.
- Suomalaisten sikojen hyvinvointia verrattiin Iso-Britannian, Espanjan ja Ranskan sikojen hyvinvointiin. Järjestöjen mielestä paremman kuvan suomalaisen sikateollisuuden todellisuudesta saisi vertaamalla oloja Suomea lähellä olevien ja samankaltaisesti eläimiä kasvattavien maiden sikateollisuuteen, kuten esimerkiksi Ruotsin tai Tanskan tilanteeseen.
- Tutkimuksessa lievää hännänpurentaa ja lievää ontumista ei otettu huomioon - lievää hännänpuremista ei siis lasketa hännenpurennaksi lainkaan. Muissa Suomessa tehdyissä tutkimuksissa lihasikojen hännänpurentaprosentti on ollut yli 30, nyt hännänpurennasta katsottiin kärsivän vain 1,1 % sioista.
- Tutkimuksessa sairaskarsinoissa olevia sikoja ei huomioitu lainkaan. Vakavat hännänpurentatapaukset ja vakavat ontumatapaukset siirretään tiloilla sairaskarsinoihin. Toisin sanoen tutkimuksesta puuttuvat esimerkiksi sekä lievät että vakavat hännänpurenta- ja ontumistapaukset.
- Tutkimuksessa eläinten olosuhteita ei vertailtu riittävästi. Tutkimuksessa mitataan yksittäisten eläinten käyttäytymistä, mutta ei eläimillä käytettävissä olevien virikkeiden tai kuivikkeiden määrää tai esimerkiksi ulkoilumahdollisuutta. Toisin sanoen tutkimuksessa ei näy millään tavalla esimerkiksi se, onko sialla olkia allaan 0 cm vai 20 cm.
- Tutkimuksessa tilojen vertailuun ei sisälly myöskään esimerkiksi se aika, jonka emakko joutuu viettämään kääntymisen estävässä häkissä. Suomessa emakot viettävät keskimäärin puolet elämästään näissä häkeissä.
Lisätiedot
Uutinen sikojen hyvinvointitutkimuksesta
http://www.hs.fi/kotimaa/Siat+voivat+Suomessa+paremmin+kuin+muualla+Euroopassa/a1305547033542
Animalia
Eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila
laura.uotila@animalia.fi
p. 09 720 65913
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
Viestintäpäällikkö Maria Blomster
maria.blomster@sey.fi
p. 050 557 2463
