13.10.2011 19.33
Tarkennuksia ja oikaisuja tiedotteeseen: "Animalia ja SEY: Suomalaisten sikojen todellisuus ei näy hyvinvointitutkimuksessa"
13.10.2011
Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto lähettivät 12.10. tiedotteen (viestin lopussa) koskien tutkimusta suomalaisten sikojen hyvinvoinnista. Tiedote sekä sitä seurannut uutisointi ovat sisältäneet joitakin asiavirheitä sekä väärintulkintoja, jotka Animalia ja SEY haluavat huomioida ja oikaista.
Animalia ja SEY korostavat, että järjestöt eivät tiedotteessaan kritisoi suomalaisen Welfare Quality -tutkimusryhmän tutkimustyötä. Järjestöt eivät väitä, että tutkimus olisi tehty huonoa tieteellistä tutkimustapaa noudattaen. Suomalainen tutkimusryhmä on järjestöjen näkemyksen mukaan noudattanut Welfare Quality -järjestelmän sääntöjä. Järjestöt kritisoivat Welfare Quality –mittaristoa, eivät tutkimuksen tieteellistä luotettavuutta tai sen tekijöitä.
Järjestöjen mielestä Welfare Quality -mittaristo ei sovellu näin käytettynä mittaamaan luotettavasti suomalaisten sikojen hyvinvoinnin tasoa. Mittaristossa on useita ongelmia, joista merkittävin on sen löysä vaatimustaso. Samoista ongelmista on maininnut myös suomalainen Welfare Quality -tutkimusryhmä.
Järjestöt kritisoivat myös tutkimuksesta uutisoinnissa vedettyjä johtopäätöksiä, joiden mukaan "suomalaiset siat voivat paremmin kuin muut siat Euroopassa". Tutkimuksessa mukana olleet siat voivat käytetyn mittariston valossa Suomessa paremmin kuin samalla mittaristolla mitatut siat Espanjassa, Ranskassa ja Englannissa. Tämän pidemmälle meneviä johtopäätöksiä suomalaisten sikojen hyvinvoinnista ei ole mahdollista tehdä. Samaa myös Welfare Quality -tutkimusryhmä korosti lehdistötilaisuudessaan.
Järjestöjen tiedotteessa 12.10. on muutamia asiavirheitä, joihin Helsingin yliopiston Welfare Quality –tutkimusryhmä on pyytänyt oikaisua. Oikaisut ovat alla:
- Welfare Quality –järjestelmässä mitataan eläimen kokeman tunnetilan ja ulkoisen voinnin lisäksi ruokintaa (saako eläin riittävästi rehua ja vettä, rehun laatuun järjestelmä tosin ei ota kantaa) ja eläimen terveyttä sekä huomioidaan eläimen elinympäristön pinta-ala.
- Mittauksen puitteissa yritettiin ottaa yhteyttä 260 sikatilalle. Mittaukseen osallistuivat ne tilat, jotka olivat siihen halukkaita. Vapaaehtoisesti osallistuneet tilat eivät ole mukana kokonaistuloksissa.
- Tutkimuksessa kerättiin tietoa lievistä ontumista ja lievästä hännänpurennasta, mutta tiedot eivät vaikuttaneet millään tavoin tilan saamaan pisteytykseen.
- Käyttäytymishavainnot, kuten kaikki muutkin havainnot, tehtiin elämille Welfare Qualityn sääntöjen mukaan.
Animalia
Eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila
laura.uotila@animalia.fi
p. 09 720 65913
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
Viestintäpäällikkö Maria Blomster
maria.blomster@sey.fi
p. 050 557 2463
Alkuperäinen, 12.10.2011 lähetetty tiedote:
TIEDOTE 12.10.2011
Animalia ja SEY: Suomalaisten sikojen todellisuus ei näy hyvinvointitutkimuksessa
Eläinsuojeluliitto Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto tyrmäävät tuoreen tutkimuksen perusteella vedetyt johtopäätökset suomalaisten sikojen hyvinvoinnista. Järjestöjen mukaan tutkimuksessa on useita ongelmia, joista merkittävin on sen löysä vaatimustaso, joka saa suomalaisen sikateollisuuden näyttämään todellisuuttaan paremmalta.
- Vaatimustaso on asetettu liian alhaiseksi, ja eläinten hyvän hyvinvoinnin kriteerit täyttyvät aivan liian helposti. Vaatimustason löysyys antaa sikateollisuudelle mahdollisuuden viherpestä toimintaansa ja viestiä virheellisesti, että suomalaisilla sikatiloilla kaikki on hyvin, kritisoi Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila.
Tänään julkaistussa, kansainväliseen Welfare Quality -mittausjärjestelmään perustuvassa hyvinvointitutkimuksessa tarkastellaan eläinyksilöiden vointia eri kriteerejä mittaamalla. Järjestöjen mukaan mittarit ovat liian tuotantolähtöisesti suunniteltuja, eikä tutkimuksessa tarkkailla riittävästi tuotantotilojen olosuhteita. Esimerkiksi eläinten todellisia liikunta- tai ulkoilumahdollisuuksia tai tarjolla olevien kuivikkeiden määrää ei mittausjärjestelmä ota huomioon. Kuitenkin näiden tekijöiden on todettu edistävän eläinten hyvinvointia.
Järjestöjen mukaan on tärkeää, että eläinten vointia havainnoidaan, mutta samalla on tarpeen kysyä, ovatko tutkimuksessa käytetyt mittarit riittäviä mittaamaan sitä, mitä eläin kokee. Voinnin ohella tulisi tarkastella myös olosuhteita, joissa eläimiä pidetään. Erityisesti tulisi tarkastella sellaisia ympäristötekijöitä, joiden on todettu vaikuttavan eläinten hyvinvointiin.
Tätä ei tutkimuksessa riittävästi tehdä, ja siksi tulokset vaikuttavat todellisuutta paremmilta. Esimerkiksi viimevuotisten EU-eläinsuojelutarkastusten perusteella huomautettavaa löytyi yli 30 % suomalaisista sikatiloista. Tässä tutkimuksessa sika-alan tiedossa olevat heikkoudet eivät tule ilmi.
- Kaikkien eläinten hyvinvointiin vaikuttaa ratkaisevasti se, minkälaisissa oloissa eläimet elävät. Johtopäätösten tekeminen pelkästään sen perusteella, miten eläimet ulkoisesti voivat ja miten niiden tunnetilaa havainnoidaan, ei anna riittävää kokonaiskuvaa sikojen hyvinvoinnista, Laura Uotila muistuttaa.
Järjestöjen mielestä tutkimuksen ongelmana on myös se, että tutkimukseen arpomalla valitut suomalaiset sikatilat saivat halutessaan kieltäytyä tutkimukseen osallistumisesta.
- Tutkimuspyyntö kohdistettiin Suomessa 260 sikatilalle. Näistä reilusti yli puolet kieltäytyi osallistumasta tutkimukseen. Voidaan perustellusti kysyä, edustavatko tutkimukseen vapaaehtoisesti mukaan lähteneet tilat Suomen sikateollisuuden koko todellisuutta vai pelkästään sen vähiten ongelmallista osaa, SEY:n viestintäpäällikkö Maria Blomster kysyy.
Eräitä tutkimuksen ongelmia eläinsuojelujärjestöjen näkökulmasta
- Tutkimuspyyntö kohdistettiin 260 suomalaiselle sikatilalle. Tutkimusta päästiin tekemään näistä vain 102 tilalla. Tämän lisäksi tutkimukseen ilmoittautui vapaaehtoisesti parikymmentä tilaa kutsulistan ulkopuolelta. Vapaaehtoisuuteen perustuva valintatapa voi antaa vääristyneen ja todennäköisesti liian positiivisen kuvan Suomen sikateollisuudesta.
- Suomalaisten sikojen hyvinvointia verrattiin Iso-Britannian, Espanjan ja Ranskan sikojen hyvinvointiin. Järjestöjen mielestä paremman kuvan suomalaisen sikateollisuuden todellisuudesta saisi vertaamalla oloja Suomea lähellä olevien ja samankaltaisesti eläimiä kasvattavien maiden sikateollisuuteen, kuten esimerkiksi Ruotsin tai Tanskan tilanteeseen.
- Tutkimuksessa lievää hännänpurentaa ja lievää ontumista ei otettu huomioon - lievää hännänpuremista ei siis lasketa hännenpurennaksi lainkaan. Muissa Suomessa tehdyissä tutkimuksissa lihasikojen hännänpurentaprosentti on ollut yli 30, nyt hännänpurennasta katsottiin kärsivän vain 1,1 % sioista.
- Tutkimuksessa sairaskarsinoissa olevia sikoja ei huomioitu lainkaan. Vakavat hännänpurentatapaukset ja vakavat ontumatapaukset siirretään tiloilla sairaskarsinoihin. Toisin sanoen tutkimuksesta puuttuvat esimerkiksi sekä lievät että vakavat hännänpurenta- ja ontumistapaukset.
- Tutkimuksessa eläinten olosuhteita ei vertailtu riittävästi. Tutkimuksessa mitataan yksittäisten eläinten käyttäytymistä, mutta ei eläimillä käytettävissä olevien virikkeiden tai kuivikkeiden määrää tai esimerkiksi ulkoilumahdollisuutta. Toisin sanoen tutkimuksessa ei näy millään tavalla esimerkiksi se, onko sialla olkia allaan 0 cm vai 20 cm.
- Tutkimuksessa tilojen vertailuun ei sisälly myöskään esimerkiksi se aika, jonka emakko joutuu viettämään kääntymisen estävässä häkissä. Suomessa emakot viettävät keskimäärin puolet elämästään näissä häkeissä.
Lisätiedot
Uutinen sikojen hyvinvointitutkimuksesta
http://www.hs.fi/kotimaa/Siat+voivat+Suomessa+paremmin+kuin+muualla+Euroopassa/a1305547033542
Animalia
Eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila
laura.uotila@animalia.fi
p. 09 720 65913
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
Viestintäpäällikkö Maria Blomster
maria.blomster@sey.fi
p. 050 557 2463
