ÄLÄ TUO PIMEÄÄ KOIRAA

Laittomasti maahantuodut koirat voivat aiheuttaa ongelmia niin koiran omistajille kuin muillekin kanssaihmisille. Koira voi olla jo maahan tullessaan sairas ja tartuttaa muita koiria tai ihmisiä kohtalokkain seurauksin.

Laittomasti maahantuodut koirat muodostavat suuren riskin eläintautien leviämiselle. Tällaiset koirat voivat pahimmassa tapauksessa uhata myös eläimen omistajan ja hänen läheistensä terveyttä. Tuontivaatimusten noudattaminen on välttämätöntä esim. raivotaudin eli rabieksen leviämisen estämiseksi.

Ulkomailta tuodun koiran ostajan tulee aina varmistaa, että koira on tuotu laillisesti maahan. Ostajan on otettava etukäteen selvää, mitä tuontivaatimuksia kyseisestä maasta tuotaville koirille on asetettu. Jos myyjä ei halua näyttää koiran papereita ja selvittää niiden merkintöjä selvästi, koiraa ei pidä ostaa häneltä. Laittomasti maahantuodun koiran ostaminen on aina suoraa tukea salakuljettajille ja epäeettiselle koirankasvatukselle.

Jos harkitset tuontikoiran hankkimista, tarkista ajan tasalla olevat koirien tuontivaatimukset Eviran internet-sivuilta

Lemmikkien salakuljetus ei kannata

Suomeen tuodaan yhä lisääntyvässä määrin erityisesti koiranpentuja, joiden maahantuonti tapahtuu tuontimääräyksiä noudattamatta. Toiminta on jo niin laajaa, että lemmikkien laitonta maahantuontia voidaan kutsua jo bisnekseksi. Salakuljetettuun lemmikkiin liittyy aina runsaasti riskejä.  Toiminnan riskejä ei kannata vähätellä, sillä pahimmillaan salakuljetettu eläin voi tuoda mukanaan taudin, joka voi olla hengenvaarallinen myös ihmisille.

Eläinsuojelijaa huolestuttaa myös salakuljettujen eläinten menneisyys: lähes jokaisen pimeän pennun jäljet johtavat pentutehtaaseen, jossa eläimillä ei ole muuta arvoa kuin mahdollisimman pikainen rahantuotanto kasvattajalleen.

Korvaamattoman arvokas pentuaika

Harva koiranomistaja osaa arvata kuinka suuri merkitys emon kantoaikaisella kohtelulla on tulevien pentujen luonteeseen. Kantavan emon kokema stressi heijastuu pentujen käytökseen, kun taas esimerkiksi tiineen emon rapsuttelulla on myönteinen vaikutus pentuihin.

Ennen luovutusikää pennun on saatava runsaasti positiivisia kontakteja ihmisiin sekä muuhun ympäröivään maailmaan, jotta pennusta voisi kehittyä sopeutuvainen ja tasapainoinen koira. Mikäli pentu ei pentuaikana ole saanut kokemuksia esimerkiksi parrakkaista miehistä, se saattaa aikuisena vierastaa tai pelätä sellaisia.

Ulkomailla kasvatetusta ja laittomasti maahantuodusta pennusta on mahdotonta tietää, millainen sen pentuaika on ollut. Myyjä voi kertoa kauniita tarinoita hyvin hoidetusta emostä ja pentueesta perheen silmäteränä, mutta totuus voi olla hyvinkin toisenlainen.

Virikkeetön ja stressaava ympäristö jättää kuitenkin jälkensä jo pikkupentuun. Vaikka se pääsisi pian luovutusiän jälkeen hyvään kotiin, ei pentuajan jättämiä arpia psyykkiseen kehitykseen voi koskaan täysin korjata.

Pahimmillaan salakuljetetun pennun ostaja saa siis liian varhain vieroitetun, fyysisesti ja psyykkisesti sairaan pennun, joka ei koskaan sopeudu esimerkiksi yksinoloon tai joka tulee koko ikänsä pelkäämään voimakkaasti vieraita
ihmisiä tai toisia koiria.

Tullivirkailija ensimmäinen tuttavuus

Tullivirkailija on ensimmäinen viranomainen, joka kohtaa maahantuotavat eläimet. Tulli on siis avainasemassa laittomien lemmikkien tuonnin kontrolloinnissa. Tullin mukaan eläinten salakuljetukseen on viime aikoina pystytty puuttumaan entistä tehokkaammin, ja esimerkiksi Venäjältä salakuljettujen koirien määrä on saatu vähenemään.

Ongelmia aiheuttaa kuitenkin myös EU:n sisäinen tuonti. Esimerkiksi Virosta tuotaessa koirien maahantuontiasiakirjoja ei enää tarkasteta rutiininomaisesti, joten rokottamattomien pentujen tuonti on helppoa.

Eläinlääkäriliiton mukaan esimerkiksi helsinkiläisillä klinikoilla kohtaa puuttuvilla asiakirjoilla maahantuotuja koiria lähes päivittäin.  Pahimmillaan eläimet ovat vaikeasti sairaita, ja mikäli kyse on tarttuvasta taudista, aiheuttaa sairas koira tarttumisriskin sekä eläinlääkäriaseman henkilökunnalle että muille asiakkaille. Mikäli kyse on selvästä laittomasta maahantuonnista, ilmoitetaan eläimen omistajan tiedot läänineläinlääkärille jatkoselvityksiä varten.

Viranomaiset varoittavat taudeista

Suomen tilanne tarttuvien tautien osalta on harvinaisen hyvä. Tästä syystä viranomaiset eivät haluaisi ottaa riskejä tulevaisuudessakaan. Pahoilta epidemioilta vältyttäisiin ja pysyisimme vapaana muun muassa rabieksesta ja ekinokokkimadon vaarallisemmasta muodosta. Näitä ihmisillekin vaarallisia tauteja esiintyy kuitenkin heti rajojemme ulkopuolella idässä ja etelässä.

Vailla vaadittavia rokotuksia ja loishäätöjä tuodut eläimet muodostavat aina vaaran tartunnasta. Vaikka rokotukset olisi tehty kuten pitää, voi riski taudista silti olla olemassa. Jos eläin on ollut rokotettaessa hyvin huonossa kunnossa, ei sen elimistö ole välttämättä kyennyt muodostamaan vasta-aineita. Vasta-aineiden syntyminen voidaan varmistaa ainoastaan vasta-ainetestin avulla, mutta testit ovat kalliita ja aikaa vieviä, eikä niitä vaadita rabieksen osalta kuin harvoista maista tuotavilta koirilta ja kissoilta.

Älä tuo eläintä säälistä

Eläinten hyvinvoinnista huolestuneet  muistuttavat jatkuvasti pennunostajia siitä, että eläintä ei koskaan pitäisi ottaa säälistä. Salakuljetettu pentu voi aiheuttaa myöhemmin erittäin vakavia vaaratilanteita, mikäli se osoittautuukin taudinkantajaksi. Pentutehtaan kasvatti pitäisi jättää aina ostamatta, sillä jokainen myyty pentu synnyttää tilausta lukuisille muille pennuille ja tukee epäeettistä ja rikollista toimintaa.

Löytöeläimiä on usein helpointa auttaa kohdemaassa. Jos kuitenkin päädyt tuomaan ulkomaisen löytökissan tai -koiran Suomeen, tulee maahantuontimääräyksiä aina noudattaa. Eläimen sairaudet tulisi hoidattaa kuntoon jo
lähtömaassa. Sairasta eläintä ei pitäisi koskaan tuoda maahan. Tautiriskit on siis aina löytöeläintenkin kanssa tiedostettava – muuttumatta kuitenkaan asian kanssa hysteeriseksi.

Älä tuo pimeää koiraa (pdf) (2.1 MB)

Älä tuo pimeää koiraa -yleisöluennon ohjelma (sis. alustajien pdf-esityksiä)

LUE MYÖS NÄMÄ:

Tuontipennun tausta jää hämäräksi

Lemmikin ulkomailta tuomisen riskejä

Lemmikkieläinpassi - mikä se on

Lisätietoja:

• Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö, puh. 050 371 2740 ja viestintäpäällikkö Maria Blomster, puh. 050 557 2463
• Suomen Kennelliitto, viestintäpäällikkö Eeva Haapalinna-Waksman puh. (09) 8873 0292  ja tiedottaja Elina Kelola, puh. (09) 8873 0296
• Suomen Eläinlääkäriliitto, toiminnanjohtaja Mika Leppinen, puh. (09) 7745 4811
• Eläinlääkäripäivien ohjelma: www.sell.fi/elainlaakariliitto/elainlaakaripaivat/alustava_ohjelma/