Kouluaineisto Kissan päivät - Eläinten viikko 2002

Teksti soveltuu noin kuudesluokkalaisille ja sitä vanhemmille. Sitä voi käyttää vaikkapa luetun ymmärtämisen harjoituksena (lopussa 14 kysymystä tekstistä vastauksineen).

Teksti : Kysymykset : Vastaukset

Laki suojelee kissaa

Eläinsuojelulaissa todetaan, että lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Sen tehtävänä on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.

Eläinsuojelulaki koskee kaikkia eläimiä. Meillä Suomessa ei siis ole yhtään ainutta lainsuojatonta eläintä.

Laki määrittää kissan oikeudet ja ihmisen velvollisuudet

Lain mukaan kissoilla on monia oikeuksia, mutta niiden toteutuminen riippuu siitä, miten me ihmiset hoidamme velvollisuutemme.

Eläinsuojelulaissa sanotaan, että kissoja, kuten muitakin eläimiä, on kohdeltava hyvin, eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Niiden terveyden ylläpitämistä on edistettävä, ja niiden käyttäytymistarpeet on otettava huomioon.

Paikan, jossa kissaa pidetään, on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas, turvallinen ja muutenkin tarkoituksenmukainen. Useimmiten kissan pitopaikka on omistajan koti, mutta joskus kissoja pidetään vajoissa tai muissa ulkorakennuksissa, jotka eivät täytä eläinsuojelulain vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriön määräyksissä sanotaan, että kissalla pitää olla sopivia rakenteita kiipeilyä ja kynsimistä varten ja sillä pitää olla hiekkalaatikko, johon se tekee tarpeensa. Kissalla pitää myös olla kuulo- ja näköyhteys ympäristön tapahtumiin. Kissalle pitää siis järjestää olot, joissa se viihtyy.

Kissaa ei saa pitää sellaisessa paikassa, jossa se voi vahingoittua tai vaarantaa terveytensä. Pitopaikan pitää myös antaa kissalle riittävä suoja liiallista kylmyyttä, kuumuutta ja kosteutta vastaan. Kissan pitää siis päästä sisälle säältä suojaan.

Kissan pitää saada riittävästi ja säännöllisesti ruokaa ja raikasta juotavaa. Jos se sairastuu, se pitää viedä eläinlääkäriin. Sen on saatava muutakin tarpeellista hoitoa, se on muun muassa madotettava riittävän usein ja pitkäkarvaisen kissan turkkia on kammattava.

Kissaa ei saa käsitellä liian kovakouraisesti. Sille ei saa aiheuttaa kipua, ellei se sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi ole välttämätöntä. Kivuliaan toimenpiteen saa suorittaa vain eläinlääkäri. Vain eläinlääkäri saa tatuoida, steriloida tai kastroida kissan.

Vaarat vaanivat ulkona

Kissanomistajan velvollisuus on huolehtia kissan turvallisuudesta. Eläinsuojeluyhdistyksiin tulevat sadat puhelinsoitot kertovat, että irrallaan kulkeva kissa on alttiina monille vaaroille. Auto tai joku kissoja vihaava ihminen voi koitua sen kuolemaksi. Jälkikäteen ei auta tieto siitä, että laki suojaa kotikissaa.

Eläinsuojelulaissa määrätään, että kissaa ei saa jättää ilman hoitoa eikä sitä saa hylätä. Myös metsästyslaissa sanotaan selvästi, että kissan hylkääminen ja heitteillejättö on kielletty.

Euroopan neuvoston lemmikkieläinsopimuksen mukaan kissa on heitteillä jo silloin, kun sen omistaja päästää sen kulkemaan ilman valvontaa kotipiirinsä rajojen ulkopuolelle. Suomessa on vieläkin yleistä, että kissa jätetään esimerkiksi työpäivän ajaksi tai yöksi ulos kulkemaan omin päin. Silloin se on ilman huolenpitoa ja siten heitteillä.

Eläinsuojelulain mukaan eläintä on pidettävä niin, että vaara sen karkaamisesta on mahdollisimman vähäinen. Kissaa voi pitää juoksulangassa, jos se on siihen totutettu, mutta se saa olla siinä korkeintaan pari tuntia kerrallaan, ja silloinkin sitä on pidettävä silmällä koko ajan. Omakoti- ja rivitalon piha pitäisi aidata niin, ettei kissa pääse sieltä karkaamaan, tai sitten kissalle voi rakentaa pihalle ison häkin ulkona oleskelua varten. Pihan ulkopuolella kissaa pitäisi ulkoiluttaa valjaissa.

Villiintynyt kissa on eri asia kuin karkulainen

Kun kotikissoja hylätään ja niiden pennut kasvavat ilman ihmisen hoitoa, tulee niistä vähitellen villejä, ja ne alkavat kavahtaa ihmistä. Leikkaamattomina ne tietysti myös lisääntyvät. Maanomistaja tai se, jolla on metsästysoikeus alueella, saa metsästyslain mukaan lopettaa villiintyneen kissan.

Mutta metsästyslain pykälissä ei kerrota, mikä on villiintynyt kissa. Sen sijaan eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöstä löytyy lyhyt selitys. Sen mukaan villiintynyt kissa voidaan tunnistaa muun muassa ulkoisten tuntomerkkien, käyttäytymisen ja elinpiirin perusteella. Villiintynyt kissa hankkii ravintonsa luonnosta oman pihapiirinsä ulkopuolelta.

Kotikissa ei millään voi heti muuttua villiintyneeksi kissaksi, kun se on jätetty heitteille tai karannut omasta pihasta. Oikein laiha ja rähjääntynytkin kissa voi olla vain eksynyt tai hylätty lemmikkikissa, joka on tottunut saamaan ruuan kotoa. Kotikissakin voi pelätä vieraita ja sähistä tai käyttäytyä muuten huonosti, kun se on pelästynyt. Kissaa ei voi sillä perusteella päätellä villiintyneeksi eikä lopettaa.

Kaulapanta tai tatuoitu numero korvassa kertovat heti, että kyseessä on jonkun lemmikkikissa. Jokaisen kissanomistajan pitäisi hankkia kissalleen tatuointi.

Laki suojelee löytökissaakin

Eläinsuojelulain mukaan jokaisella kunnalla on oltava hoitopaikka irrallaan tavatuille ja talteen otetuille kissoille. Kissoja on hoidettava ja pidettävä löytöeläintalossa vähintään 15 vuorokautta. Jos omistaja ei hae lemmikkiään, kunta saa ratkaista kissan kohtalon. Se voidaan joko myydä tai antaa uuteen kotiin tai lopettaa.

Eri kunnissa toimitaan tässä asiassa eri tavoin. Monilla paikkakunnilla kissat annetaan säilytysajan jälkeen eläinsuojeluyhdistykselle, joka etsii niille uuden kodin. Valitettavasti on sellaisiakin kuntia, joissa on päätetty, että kaikki löytöeläimet on lopetettava heti 15 vuorokauden jälkeen, jos omistaja ei ole niitä lunastanut takaisin.

Kunnan hoitopaikka on tarkoitettu kaikille irrallaan tavatuille kissoille riippumatta siitä, ovatko ne heitteille jätettyjä, kokonaan hylättyjä, eksyneitä, säikähtäneitä, karanneita tai muuten vain omilla asioillaan.

Kissan lopettamisesta on tarkat määräykset

Jos kissa joudutaan lopettamaan, toimenpide on tehtävä mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Kissojen lopettamisesta on tarkat määräykset, joita on noudatettava riippumatta siitä, lopetetaanko oma kissa, toisen kissa tai vaikkapa villiintynyt kissa. Jokaista kissaa on kohdeltava hyvin alusta loppuun saakka.

Aikoinaan kissoja lopetettiin panemalla ne pussiin ja upottamalla mereen tai järveen. Tämä julma tapa on onneksi eläinsuojelulaissa kielletty.

Kissalla on oikeus hyvään elämään ja kunnialliseen kuolemaan. Meillä kaikilla on velvollisuus tehdä se käytännössä mahdolliseksi.

Kysymykset:

1. Mikä on eläinsuojelulain tarkoitus?
2. Mitä eläimiä eläinsuojelulaki koskee?
3. Millaisessa paikassa kissaa saa lain mukaan pitää?
4. Saako kissaa pitää jatkuvasti ulkona?
5. Kuka saa tehdä kissalle jonkin kivuliaan toimenpiteen?
6. Kissaa ei saa hylätä, sanoo eläinsuojelulaki. Missä muussa laissa sanotaan sama asia?
7. Milloin kissa on heitteillä Euroopan neuvoston lemmikkieläinsopimuksen mukaan?
8. Millaisia määräyksiä on kissan pitämisestä juoksulangassa?
9. Millaisista seikoista voidaan tunnistaa villiintynyt kissa?
10. Mistä ainakin tunnistaa kotikissan?
11. Jos kissa menee karkuun vierasta ihmistä, onko se villiintynyt kissa?
12. Kuinka kauan pitää löytökissaa vähintään hoitaa kunnan löytöeläinkodissa?
13. Millaisille kissoille kunnan löytöeläinkoti on tarkoitettu?
14. Millaisia asioita on säädetty kissojen lopettamisesta?

      

Vastaukset:

1. Eläinsuojelulain tarkoitus on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Sen tehtävänä on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.

2. Eläinsuojelulaki koskee kaikkia eläimiä.

3. Kissan pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas, turvallinen ja muutenkin tarkoituksenmukainen.

4. Ei saa. Kissalla pitää olla riittävä suoja liiallista kylmyyttä, kuumuutta ja kosteutta vastaan.

5. Vain eläinlääkäri saa tehdä kissalle kivuliaan toimenpiteen.

6. Myös metsästyslaissa kielletään kissan hylkääminen ja heitteille jättäminen.

7. Euroopan neuvoston lemmikkieläinsopimuksen mukaan kissa on heitteillä jo silloin, kun se menee ilman valvontaa kotipiirinsä rajojen ulkopuolelle.

8. Kissaa voi pitää juoksulangassa, jos se on siihen totutettu, mutta se saa olla siinä korkeintaan pari tuntia kerrallaan, ja silloinkin sitä on pidettävä silmällä koko ajan.

9. Villiintynyt kissa voidaan tunnistaa muun muassa ulkoisten tuntomerkkien, käyttäytymisen ja elinpiirin perusteella. Villiintynyt kissa hankkii ravintonsa luonnosta oman pihapiirinsä ulkopuolelta.

10. Jos kissalla on kaulapanta tai tatuointi, se on varmasti jonkun kotikissa.

11. Ei välttämättä ole, koska hyvin hoidettu kotikissakin voi pelätä vieraita.

12. Kunnan pitää lain mukaan hoitaa löytökissaa vähintään 15 vuorokautta. Ellei kissan omistaja ole siinä ajassa hakenut kissaansa pois, kunta saa myydä tai antaa kissan hyvään kotiin tai lopettaa sen asianmukaisesti.

13. Kunnan löytöeläinkoti on tarkoitettu kaikille irrallaan tavatuille kissoille riippumatta siitä, ovatko ne heitteille jätettyjä, kokonaan hylättyjä, eksyneitä, säikähtäneitä, karanneita tai muuten vain omilla asioillaan.

14. Kissan lopettaminen on tehtävä mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ja lopetettavaa kissaa on kohdeltava hyvin. Kissojen lopettamisesta on tarkat määräykset, ja ne koskevat kaikkia kissoja.

Teksti : Kysymykset : Vastaukset