Kouluaineisto "Kissan päivät"
Eläinten viikko 4.—10.10.2002
Palkkana pelkkä maitotilkka
Maalaiskissan elämää entisaikaan
Ennen vanhaan kissa asui useimmiten navetassa. Sieltä se löysi aina pehmeän heinäkasan, jossa oli mukava nukkua. Lehmät ja muut navetan eläimet pitivät navetan lämpimänä, niin ettei kissan tarvinnut pakkasellakaan palella. Navetan ovessa tai seinän alla oli aukko, josta kissa pääsi kulkemaan ulos ja sisään. Usein kissa sai olla päivisin sisällä talossakin, mutta yöksi se sysättiin ulos, halusi se tai ei.Vanhoissa navetoissa ja ulkorakennuksissa oli aina hiiriä. Hiiret nakersivat ja likasivat säilytettäviä ruokia ja rehuja. Leipätaikinaan ei ollut mukava ottaa jauhoja laarista, jonka sisällä oli hiirenpapanoita. Kissan tehtävä oli pyydystää hiiriä ja pitää huolta siitä, ettei niiden määrä päässyt kasvamaan kovin suureksi.
Palkakseen kissa sai lämmintä maitoa kaksi kertaa päivässä, kun lehmät lypsettiin. Ruokana oli usein raaka kala, sillä lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa kalastettiin itse tai ostettiin kalaa naapurilta. Liha oli liian kallista kissalle syötettäväksi.
Navettakissat olivat laihoja, elleivät sattuneet olemaan emännän erikoissuosikkeja. Niillä oli paljon matoja, sillä matolääkkeitä ei ollut vielä olemassakaan, ja ne saivat aina uusia heisimatoja syömistään hiiristä ja usein lapamadon ruuaksi annetuista raaoista kaloista. Ne saattoivat näyttää pulleiltakin, kun maha ja suolisto olivat täynnä matoja, mutta kissa oli silti hyvin laiha - luut tuntuivat heti karvan alla.
Yleensä kissa jonain päivänä vain hävisi. Se oli niin tavallista, että sitä ei edes ihmetelty - se melkein kuului asiaan. Kukaan ei vaivannut päätään sillä, mitä kissalle oli mahtanut tapahtua. Otettiin vain uusi kissa.
Kevättalvella alkoi kissojen kiima-aika, ja silloin alkoi hurja meno kissamaailmassa. Kollit mourusivat yöt pitkät ja tappelivat keskenään, ja nurkissa leijui väkevä kissanpissan lemu. Täytyihän kollien merkitä omat reviirinsä. Moni palasi yön yhteenotoista kotinavetalle korvat revittynä ja pään haavat verta valuen. Usein haavat tulehtuivat, ja seurauksena oli vähintään kipeä paise, mutta joskus kuolemaan johtava haavakuume.
Näin oli kolleja muutama vähemmän, mutta naaras-kissat, joiden suosiosta kollit olivat tapelleet, synnyttivät yhdeksän viikon kuluttua navetan ylisille tai riihen alle kokonaisen pentueen uusia kissatulokkaita.
Jos talonväki sai selville, missä kissalla oli pentunsa, ne pengottiin esille. Yleensä ne pantiin säkkiin, joka sidottiin narulla kiinni. Säkki heitettiin veteen, ja naruun sidotun kiven painosta se upposi pohjaan. Kissanpennut hukkuivat, ja ongelma oli vähäksi aikaa ohi. Pennut voitiin tappaa myös lyömällä niiden päätä talonkulmaan tai kiveen. Sama kohtalo odotti pentuja silloinkin, kun niitä ei pieninä löydetty. Kun ne ilmestyivät emon mukana maitolautaselle, ne poimittiin siitä säkkiin.
Samanlainen murhenäytelmä toistui kaksi tai jopa kolme kertaa kesässä. Aina jäi kuitenkin jonnekin pentue piiloon, ja niin kissojen määrä kasvoi. Kun emo huomasi, että pennut aina otetaan siltä pois, se saattoi poikia metsässä olevaan maakoloon, missä se sai rauhassa imettää pentujaan. Kun pennut kasvoivat, niistä tuli arkoja hiippailijoita, jotka luikkivat pihapiirissä vain yöaikaan.
Syksyllä ruoka väheni luonnossa, lämpöä ja suojaa tarjonneet heinäladot tyhjennettiin talven mittaan eikä hiiriä riittänyt rajattomasti. Talossakaan ei tarjottu maitoa kaiken maailman villikissoille, ja moni nälkiintynyt kissa tuupertui lopullisesti talvipakkasiin.
Mutta varmaa oli, että maaliskuussa tapeltiin ja mouruttiin jälleen.
Kysymyksiä oppilaille:1. Teksti kertoi kissan elämästä maatalous-Suomessa muutama vuosikymmen sitten. Käy teksti läpi ja poimi sieltä asiat, jotka tuolloin olivat nykypäivän lemmikkikissaan verrattuna a) paremmin b) huonommin |  |
3. Keskustelutehtävä: Metsästäminen on kissalle luontaista. Pitäisikö lemmikkikissankin siis välillä päästä vapaasti ulos kuljeskelemaan ja pyydystämään saalista?
Vastaukset:
1.a) Kissa sai liikkua vapaasti ulkona ja navetassa. Sillä oli paljon puuhaa ja tekemistä, eikä sen elämä ollut milloinkaan yksitoikkoista. Se sai toteuttaa luontaisia taipumuksiaan metsästämällä.
1.b) Kissat olivat usein aliravittuja. Niillä oli paljon matoja, ja ne olivat senkin takia huonokuntoisia.
Kolleja ei kastroitu, joten moni kolli sai vakavia vammoja kiima-ajan tappeluissa. Narttukissoja ei steriloitu, ja tiuha poikiminen, imettäminen ja poikasten hoitaminen näännytti niitä. Pennut tapettiin raaoilla tavoilla. Villiintyneet pennut kärsivät kylmästä ja nälästä. Jos kissa katosi, sitä ei lähdetty etsimään.
2. Kissalle ei pitäisi syöttää paljon raakaa kalaa. Varsinkin ennen vanhaan järvikalasta tuli helposti lapamatotartunta. Raaka silakka ja särkikalat aiheuttavat runsaasti syötynä B1-vitamiinin puutostilan. Yksipuolinen silakkamenu taas voi aiheuttaa keltarasvataudin.
Kissalle pitäisi antaa säännöllisesti matokuuri.
Narttukissa pitäisi steriloida tai sen jatkuva lisääntyminen pitäisi muuten estää. Kissa ei kärsi siitä, että se ei saa pentuja. Sen sijaan emokissa kärsii ja on pitkän aikaa hädissään, kun siltä viedään pennut.
Kissan tappaminen hukuttamalla on eläinrääkkäystä. Se on kielletty eläinsuojelulaissa. Eläin pitää lopettaa mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Eläimen saa lopettaa vain sellainen henkilö, joka varmasti osaa tehdä sen niin, että eläin kuolee heti.
Kissojen ei pidä antaa kulkea vapaasti luonnossa, sillä ne metsästävät pikkujyrsijöiden lisäksi myös pikkulintuja ja jäniksenpoikasia. Jos ne villiintyvät tai eksyvät, ne joutuvat kärsimään viimeistään talven tullen. Vapaana kuljeksivat kissat aiheuttavat kissavihaa ja ovat itse vaaralle alttiina (autot, vihastuneet ihmiset, ketut, koirat jne.).
3. Näkökohtia:
Hyviä puolia: Kissalla on vapaus liikkua, juosta, kiivetä, tavata muita kissoja ja tyydyttää metsästysviettiään.Huonoja puolia: Ks. yllä.
Lemmikkikissoille voi järjestää mielekästä puuhaa sisätiloissakin: erilaisia leluja, kiipeilypuita, piiloja ynnä muuta. Sen kanssa voi leikkiä hauskoja vaanimis- ja metsästysleikkejä.
Sisäkissankin olisi hyvä päästä välillä ulos, mutta vain kytkettynä eli valjaissa tai pannassa ja taluttimessa. Kissa voi myös rakentaa oman ulkotarhan ja sisustaa sen mielikuvitusta käyttäen.
