SEY - Etusivulle
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
Tulosta sivu

Akvaario on akvaariokalojen koti


Kukoistavan akvaarion vehreä pienoismaisema ja värikkäät kalat herättävät ihastusta kenessä tahansa. Kun monesti vielä kerrotaan, että akvaarion hoitoon kuluu päivittäisen ruokinnan lisäksi vain muutama tunti kuukaudessa, on päätös oman akvaarion hankinnasta jo lähellä. Totta onkin, että akvaario on helppo hoitaa — mutta vain jos se on perustettu oikein ja jos hoitajalla on riittävästi tietoa sen hoidosta.
Kuva: Miika Valve
Moni lopettaa innolla aloittamansa akvaarionpidon lyhyeen. Oma akvaario ei näytäkään kauniilta vedenalaiselta puutarhalta, vaan kasvit kituvat ja kalatkin kuolevat pian yksi toisensa jälkeen. Ikävyydet voi välttää, kun hankkii akvaarion toiminnasta tietoa jo etukäteen lukemalla ja kyselemällä.

Kalat vaativat yhtä huolellista hoitoa kuin mitkä tahansa eläimet. Tätä ei aina tulla ajatelleeksi, varsinkin kun kaloja myydään kaupoissa jopa euron tai parin kappalehintaan.



Palaa otsikoihin

Hyvinvoiva kala elää kauan


Pyöreät kalamaljat ovat ehdottomasti sopimattomia kalojen pitämiseen. Pieni vesitila on erittäin herkkä pilaantumiselle, ja yleensä kalat kuolevat kalamaljoissa pian.

Ison akvaarion voi sisustaa monipuolisemmin ja näyttävämmin kuin pienen. Kun sen perustaa huolella, tasapaino myös säilyy siinä helpommin kuin pienessä. Toisaalta ison akvaarion suursiivous ja siirtäminen ovat hankalampia kuin pienen.

Kalojen ikä jää akvaarioissa usein surullisen lyhyeksi. Hyvissä oloissa pienimmätkin akvaariokalat kuten neontetrat elävät vähintään pari-kolme vuotta, monet 10—20 vuotta. Jos joudut ostamaan uudet neontetrat kerran vuodessa tai vielä useammin, jotain on vialla.

Monia kalalajeja pyydystetään luonnosta mm. Etelä-Amerikasta koko maailman kauppaa varten. Selvitykset ovat osoittaneet, että yleisten lajien pyynti ei ainakaan toistaiseksi ole vähentänyt luonnonkalojen määrää, sillä niiden lisääntymisteho on hyvin suuri. Kalojen pyynti on paikoin tärkeä tulonlähde paikallisille asukkaille. Jos kuitenkin saadaan tietoja, että jokin kala on harvinaistumassa pyynnin takia, vastuuntuntoinen harrastaja jättää sellaisen lajin ostamatta.

Akvaariokaloja viljellään tehokkaasti Kaukoidässä. Osa sieltä tuotavista kaloista on tuomittu nopeaan kuolemaan jo Suomeen tullessaan. Muun muassa suurin osa suosituista miekkapyrstöistä, platyista ja miljoonakaloista kasvatetaan aivan erilaisessa vedessä kuin mihin ne täällä joutuvat. Ne eivät kestä vedenlaadun jyrkkää muutosta, vaan kuolevat pian. Tällainen kalojen kertakäyttö ei ole hyväksyttävää. Kysy näiden lajien alkuperää, ennen kuin ostat niitä.

Kun näet, että jokin kala on selvästi sairas, esim. pahasti laihtunut, ja sen uiminen on muuttunut vaivalloiseksi, älä anna sen kitua. Sairaan kalan katseleminen ei ainakaan lisää intoa akvaarion hoitoon. Ota kala haavilla pois ja lopeta se lyömällä jollain painavalla esineellä vaikkapa sanomalehden välissä. Tarkista että se kuoli. Vaikka akvaariokalat ovat vain "pieniä sinttejä", ne ovat vastuullasi olevia eläimiä.

Ennen kuin innostut siitä, että pääset taas ostamaan uusia kaloja, selvitä miksi entiset kuolivat. Paneudu akvaarion olosuhteisiin ja koeta saada ne tasapainoon. Valitse samanlaisiin vesioloihin sopeutuneita lajeja ja aloita helppohoitoisista. Älä osta luonnottomiksi jalostettuja kaloja, joilla on mulkosilmät tai niin suuret liehuevät, että uiminen on vaikeaa.


Kauniista ulkonäöstään huolimatta kalat eivät ole koriste-esineitä. Ne ovat eläimiä, jotka kärsivät huonosta hoidosta ja vääristä olosuhteista kuten muutkin eläimet. Akvaariosta on iloa silloin, kun kalat viihtyvät ja pysyvät terveinä. Akvaario ei ole pelkkä astia — se on siinä asuvien kalojen koti.

Kuva: Miika Valve

Palaa otsikoihin

Akvaario on pieni ekosysteemi


Kalat tuottavat kuona-aineita, joita kasvit käyttävät ravintonaan. Kasvit puolestaan tuottavat happea, jota kalat ja veden mikro-organismit tarvitsevat. Kalat ja mikrobit taas tuottavat hengityksessään hiilidioksidia, jota kasvit tarvitsevat elääkseen ja kasvaakseen. Hyvissä oloissa akvaariossa vallitsee biologinen tasapainotila ja nämä monimutkaiset tapahtumat sujuvat moitteettomasti.

Akvaarion toiminta perustuu hyödyllisiin bakteereihin, jotka hajottavat kuona-aineita ja muuttavat ne kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Vastaperustetussa, vesijohtovedellä täytetyssä akvaariossa ei ole bakteereita, ja sellaisena se on eloton ja elämälle vihamielinen ympäristö. Tasapainon syntymisen kannalta ensimmäiset viikot ovat ratkaisevia, sillä eri bakteerit lisääntyvät erilaisella nopeudella.

Aluksi veteen kertyy kalojen kuona-aineiden hajoamisen välituotteita kuten myrkyllistä nitriittiä, kun jatkohajotuksen suorittavat bakteerit puuttuvat vielä. Vastaperustettu akvaario on niin epävakaa elinympäristö, että pienetkin hoitovirheet voivat johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin. Vasta muutaman viikon kuluttua vesi "kypsyy" ja kuona-aineet alkavat hajota kunnolla.
Kuva: Miika ValveVeteen kannattaa lisätä uuteen veteen tarkoitettuja aineita, jotka vähentävät veden "epäkypsyyden" aiheuttamia haittoja. Alkuaikoina kannattaa neljäsosa vedestä vaihtaa pari kertaa viikossa. Näin saadaan poistetuksi haitalliset hajoamistuotteet.
Oikeanlaisen bakteeritoiminnan lisäksi kalojen viihtymiseen vaikuttavat veden kemialliset ominaisuudet. Akvaariovesi on monimutkainen yhdistelmä kemiallisia ominaisuuksia, joiden suhteen eri kalalajeilla on hyvinkin erilaisia vaatimuksia. Siksi samassa akvaariossa eivät viihdy happaman ja kalkkipitoisen veden kalat.
Akvaarioveden laatua voidaan mitata ja säädellä akvaarioliikkeistä saatavilla aineilla.

Hanki akvaarioon ensin vain muutamia kaloja ja varo ruokkimasta niitä liikaa. Malta mielesi ja hanki uusia kaloja vasta vähitellen, kun näet, että entiset voivat hyvin. Älä täytä akvaariota kaloilla äläkä hanki pieneen akvaarioon suureksi kasvavia tai aggressiivisia lajeja. Ahnehtimalla vain tapat kalat ja saat luultavasti aikaan pienen ekokatastrofin, minkä seurauksena joudut tyhjentämään akvaarion ja aloittamaan kaiken alusta.


Palaa otsikoihin