Seuraeläin ennen kaikkea
Kanit ovat kerrassaan seurallisia eläimiä. Luonnossa ne elävät yhdyskunnissa, joiden sosiaalinen elämä on hyvin vilkasta.
Ystävänsä menettänyt kotikani voi lakata syömästä, ja se on kaneille tosi vaarallista. Kania ei voi jättää viikonlopuksi yksin kotiin, sillä se voi suruissaan alkaa paastota ja sairastua. Matkojen ajaksi sille on parasta hankkia kotiin tuttu hoitaja. Puoli päivää yksin vielä menettelee, sillä hämäräeläimenä kani yleensä lepäilee päiväsaikaan.
|  |
Samaan häkkiin pikkulemmikkien kanssa kani ei sovi. Kanin tilantarve on suurempi kuin minkään häkissä pidettävän eläimen.
Saalistavaa kissaa tai koiraa ei voi pitää vapaana kanin kanssa. Kiltin koiran liiallinen tuttavallisuus ja nuoleskelu voi olla kanista kiusallista. Jopa pienen pieni hamsteri voi käydä kanin kimppuun. Toiset hamsterit käyvät, toiset eivät. Toisaalta reipas kani voi pomottaa liian kilttiä kotikissaa tai koiraa.
Kuka tulee toimeen kenenkin kanssa, on yksilöllistä. Ihminen on kuitenkin aina vastuussa lemmikkiensä turvallisuudesta ja viihtymisestä.
Palaa otsikoihin
Toinen kani seuraksi?
Villikanin ison reviirin kutistuminen kotikanin kerrostaloasunnon 50 neliömetriin vaatii paljon sopeutumista. Isossa tilassa voi vältellä viholliskaneja ja viettää aikaa valikoitujen ystävien kanssa. Entä sitten, kun omistaja hankkii kanilleen kaverin ja tuo sen kotiin: tappelu siitä yleensä tulee. Onko omistaja siis valinnut kanilleen kaveriksi väärän kanin?
Jokainen kani puolustaa omaa aluettaan tunkeilijalta, ja kanta-asukas on yleensä niskan päällä. Parhaat edellytykset tutustumiselle ja ystävyydelle luo molemmille uusi, neutraali alue, jolla kanit pääsevät tutustumaan toisiinsa yksilöinä ilman reviiripaineita.
Keskinäisestä arvojärjestyksestä on silti sovittava. Toisen selkään nouseminen on merkki joko seksuaalisesta kiinnostuksesta tai pyrkimyksestä osoittaa johtoasema alla olevalle. Jos alimmaiseksi jäänyt ei ole hierarkiasta samaa mieltä, voi syntyä tappelu. Kanien tappelut voivat olla todella vakavia. Tappelevat kanit on välittömästi erotettava toisistaan.
Ystävyys ei välttämättä synny ensitapaamisella eikä toisellakaan. Se voi vaatia viikkoja jatkuvaa päivittäistä tutustuttamista ei-kenenkään maalla. Myös rakkaus ensisilmäyksellä on mahdollista, vaikkakin valitettavan harvinaista.
Mitä enemmän tilaa, sitä paremmat mahdollisuudet kaneilla on tulla ystäviksi, kun läheltä piti -tilanteet voidaan välttää väistämällä. Ei ole vaarallisempaa paikkaa tutustuttaa kahta kania kuin häkki, josta ei vihollisuuksien puhjetessa pääse pois.
Palaa otsikoihin
Kaninkieltä oppimaan
Kanit puhuvat tietysti kaninkieltä parhaiten. Kaniystävykset viettävät keskipäivän siestan kylki kyljessä. Korvien, otsan ja selän nuoleminen vuorotellen on ystävyyden merkki. Ylemmässä asemassa oleva kani vastaanottaa enemmän hyväilyjä kuin se antaa. Ajan myötä, suhteen syvetessä, kanien keskinäiset huomionosoitukset jakaantuvat tasaisemmin.
Aamuin ja illoin kaniystävykset voivat juoksennella erikseen pitkin poikin, mutta kaverin tekemisiä seurataan sivusilmällä tarkasti. Jos toinen keksii jotakin uutta ja hauskaa, toinen on varmasti heti tutkimassa samaa asiaa.
Hyvää oloaan kanit viestivät hyrisemällä hiljaa: kanit kehräävät. Tämän hurmaavan äänen herättää oman ihmisen silittely tai toisen kanin läheisyys ja hoiva. Hyvästä olosta kertovat myös taakse ojennetut takajalat ja rento asento. Olonsa turvalliseksi tunteva kani saattaa heittäytyä kyljelleen viettämään lepohetkeä tai pikku nokosille. Kuuluu vain pehmeä mätkähdys. Varautunut kani ei koskaan tee niin, vaan se nukkuu jalkojensa päällä.
Iloinen kani tekee salamannopeita juoksupyrähdyksiä, hypähtelee ja kääntyilee ympäri ilmassa. Kani voi tanssia ilosta, kun omistaja tulee työpäivän jälkeen kotiin. Kaninpoikaset leikkivät juoksuleikkejä. Ne voivat juoksuttaa kuivunutta leivänpalaa vuorotellen monta kymmentä minuuttia.
Kipua ja pahaa oloa kanit viestivät korvillaan, asennollaan ja silmillään. Korvat painuvat selkää vasten, asento on jännittyneen kyyry ja silmät siristyvät. Jos kani kirskuttaa hampaitaan kuuluvasti, sillä on jo todella pahat kivut. Eläinlääkäriin on lähdettävä viivyttelemättä.
Kanit osaavat viestiä myös ihmisten kanssa. Kani ymmärtää korvien, pään ja selän silittämisen kiintymyksen merkiksi. Vuorollaan kani nuolee tai tönii sitä silittävää ihmistä. Hetken nuoltuaan se saattaa pikku nipistyksellä kertoa, että hellimisvuoro vaihtuu taas.
Herkunnälkäinen kani seuraa ihmistään keittiöön ja asettuu kerjäämään. Ahneita katseita ja ilmeikkäitä silmiä on todella vaikea vastustaa.
Kateus on kanimaailmankin kantavia voimia. Herkkujen jakaminen on parasta tehdä hierarkkisessa järjestyksessä, sillä herkkujen perässä tanssivat kanikaverukset voivat alkaa nahistella.Palaa otsikoihin
