Kiinnostaako turkinhoito

Jaksatko harjata ja kammata koiraa päivittäin vuodesta toiseen vai haluatko mieluummin käyttää sen ajan muuhun toimintaan koiran kanssa? On paljon rotuja, joiden turkki ei koiran itsensä kannalta vaadi juuri mitään hoitoa — sen sijaan omistaja ehkä mieluummin kerää irtokarvat koirasta suoraan harjaan kuin huoneennurkkien kautta pölynimuriin. Useimmista koirista lähtee runsaasti karvaa ainakin muutaman kuukauden ajan vuodessa. Uroksilla karvanlähtö voi olla jatkuvaa; nartut taas vaihtavat koko turkkinsa yleensä kaksi kertaa vuodessa. Silloin ei mikään harjaaminen estä karvapallojen kerääntymistä seinänvierille ja nurkkiin.

Trimmattavista roduista ei lähde paljon karvaa, jos trimmaus tehdään säännöllisesti. Silloin on kuitenkin varauduttava trimmauskustannuksiin. Villakoirista ei lähde karvaa lainkaan, mutta niiden turkki on muuten suuritöinen ja vaatii päivittäistä harjausta sekä säännöllistä pesua ja leikkaamista.

Monet rodut vaativat vähintään viikoittaista harjaamista takkuuntumisen estämiseksi. Takut aiheuttavat tuskallista ihon kiristystä ja jopa haavoja, joten turkin selvittämistä ei saa laiminlyödä.


Hyvin pitkäkarvaiset koirat ovat kurailmalla varsinaisia ravankantajia, ellei niillä ole sadepukua päällä. Puvun käyttäminen ei ole hienostelua, vaan käytännön välttämättömyys. Toinen vaihtoehto on leikata pitkä karva lyhyeksi, mutta tulos ei usein ole kovin kaunis.

Jos pidät talviulkoilusta, valitse mieluiten sellainen rotu, joka ei säiky pakkasta ja jonka turkkiin lumi ei helposti takerru. Kylmänkestävä turkki ei välttämättä ole pitkä. Pitkällä, hienolla karvalla on paremminkin taipumus kerätä lumipaakkuja. Tärkeintä on, että koiralla on kaksinkertainen turkki eli peitinkarvan lisäksi tiuha pohjavilla — varsinkin, jos aiot pitää sitä ulkona juoksulangassa tai aitauksessa. Paimenkoiraroduilla on yleensä vahva turkki, mutta ne eivät sovellu juoksulangassa saatikka häkissä pidettäväksi, vaan niiden on saatava olla ihmisten mukana tai irrallaan pihalla.