Suojaa marjasatosi eläimiä vahingoittamatta

Marjapensaiden suojaksi levitettävät verkot ovat eläinten kannalta huono asia, sillä linnut ja nisäkkäät sotkeutuvat niihin helposti ja kituvat kuoliaaksi. SEY:n jäsenlehti Eläinten ystävä on kerännyt lukijoiden vaihtoehtoja rastasverkoille.

Saimme kyselyymme joukon erinomaisia vastauksia, joita kelpaa kokeilla omaan käyttöön ja neuvoa muillekin. Useimmat esitellyistä keinoista ovat kaiken lisäksi halvempia kuin rastasverkot. Seuraavassa uudet ja vanhat keinot ilman paremmuusjärjestystä.

Lopussa on lisäksi ohjeita niille, jotka eivät halua luopua verkkojen käytöstä.


Palaa otsikoihin

Videonauha

"Meillä hyväksi todettu keino lintujen poissapitämiseksi marjapensaista on ollut laittaa viedokasetin nauha seipäisiin kiinni niin, että tuuli heiluttaa sitä ja kuuluu ääni, jota linnut pelkäävät. Nauhan ei pidä olla kovin löysällä, mutta sen verran että se humisee tuulessa. Hyväksi on todettu, sopii myös mansikkamaille yms.

Videokasetti voi olla uusi tai vanha. Kasetti vain avataan ja nauha vedetään pois ja sidotaan seipäisiin tms. kiinni."

Palaa otsikoihin

Värikkäät muovisuikaleet

"Hyvä vinkki on sitoa pitkä naru kahden puun tai pensaan väliin, melko lähelle marjapensaita, aika ylös. Naruun solmitaan värikkäitä ja pitkiä suikaleita esim. vanhasta leijasta tai muovikasseista. Kun ne värisevät tuulessa, rastaat ja muut linnut eivät uskalla tulla syömään marjoja pensaista."

Palaa otsikoihin

Puussa roikkuvat peilit

"Oksaan ripustettu peili heiluu tuulessa pitkän narun päässä ja heijastaa auringonvaloa. Peilin liikkeet ja liikkuva valo karkottavat rastaat.

Tarvikkeet: Noin 15 x 7 cm:n kokoinen peilin pala + pätkä kalastajalankaa tms. vahvaa lankaa. Lasiliikkeet myyvät halvalla haaskipaloja peiliä ja paloittelevat ne useammaksi palaksi samaan hintaan, jos ei vaadi mittatarkkoja paloja. Kymmenkunta pientä peiliä ei paljon maksa.

Karkoitin on toiminut omalla kotipihallamme muutaman vuoden ajan. Emme ole poistaneet paloja puista edes talven ajaksi, vaan peilit ovat saaneet heilua pihan koristeena ympäri vuoden. Ne näyttävät mukavilta talvipimeälläkin, kun auton valot heijastuvat takaisin peileistä niiden pyöriessä tuulessa. Toimivat samalla puutarhan koristeena."

Palaa otsikoihin

Kissanpään muotoinen pelätin

"Mustaksi maalattu kissanpään muotoinen muovimaton pala, johon on hopeatussilla piirretty kissansilmät. Ripustetaan marjapensaaseen. Heiluu tai pysyy paikallaan, pelottaa räkättejä aikansa ja on samalla puutarhan koriste. Ollut käytössä puutarhassamme, toimii ennen kuin rastaat tottuvat. Halpa, käy koristeesta.

Tarvikkeet: Pala vanhaa muovimattoa, mustaa maalia, hopeanväristä maalia tai tussia."

Palaa otsikoihin

Lämpöharso mansikoiden suojaksi

"Marjapensaita en ole suojannut mitenkään, mutta mansikkamaan suojaksi olen laittanut lämpöharsoa. Harsoa saa ostaa esim. puutarhamyymälöistä metritavarana. Oma harsoni on jo useita vuosia vanha, mutta edelleen käyttökuntoinen (jollei oteta muutamaa reikää lukuun). Keväällä harson voi laittaa vaikkapa kasvimaan päälle parantamaan lämpöoloja ja nopeuttamaan itämistä. Myöhemmin harson voi siirtää mansikkamaalle.

Harson teho perustuu siihen, että linnut eivät näe punertuvia marjoja. Lisäksi tuuli heiluttaa harsoa, mikä myös pelottaa lintuja pois. Harso täytyy tietenkin saada pysymään kasvuston päällä, jottei tuuli vie sitä. Itse olen käyttänyt lautoja harson reunojen päällä. Kivet ovat myös sopivia.

Viime kesänä oli marjojen kypsymisen aikoihin melko kosteaa ja olisi luullut, että harso lisäisi homeen esiintymistä marjoissa. Kasvustoa tulee kuitenkin "tuulettaa" eikä hautoa harson alla, jos sataa. Marjasatoni oli kuitenkin mielestäni määrältään ja laadultaan hyvä, joten voin suositella harson käyttöä."

Palaa otsikoihin

Verkkotötterö

Pienemmät pensaat voi ympäröidä pelkällä maassa seisovalla katiskaverkolla, jonka päät lomitetaan, jolloin tötterö seisoo tukevasti. Samasta verkosta tehdään katto, jonka reunat taitellaan tötterön reunojen yli.

Palaa otsikoihin

Suojakehikot

Rimoista ja katiskaverkosta marjapensaiden suojaksi nikkaroidut kehikot ovat varma ja turvallinen keino säästää marjat itselle aiheuttamatta vaaraa eläimille. Jokaista pensasta varten tarvitaan viisi osakehikkoa: neljä seinää ja katto.

Suojakehikot voi tehdä esim. 4—5 sentin rimasta. Pensaan leveys ja korkeus mitataan, jotta kehikosta tulee riittävän iso. Ison pensaan kehikon leveys on helposti 1,8 metriä ja korkeus 1,3 metriä. Niitä voi urakoida vaikka talkoilla.

Rimojen päät lovetaan (ohennetaan) toisiinsa sopiviksi ja naulataan päällekkäin, jotta liitos pitää. Sivuseinät tehdään ensin, minkä jälkeen on helppo mitata katto-osan koko. Verkko kiinnitetään rimoihin niiteillä tai nauloilla, jotka kotkataan. Pystytettäessä kehikot liitetään rautalangalla toisiinsa maastoa myötäillen. Sen jälkeen pensaat ovat ikään kuin verkkokuution sisällä.

Tällaisia pensassuojia voi käyttää vuodesta toiseen. Kehikoiden säilytys vaatii kuitenkin tilaa. Jos ne eivät mahdu sisälle varastoon, ehkä jokin pihan nurkkaus liikenee hyvään tarkoitukseen. Käytön jälkeen kehikot pinotaan pressun alle talveksi.

Palaa otsikoihin

Sillinliemi

"Marjapensaan alle laitetaan ainakin yksi sillipurkki liemineen ilman kantta. Silliliemen haju on eläimille vieras, joten se karkottaa eläimet marjapensaiden luota. Ainakin mummuni ja vaarini marjapensaista rastaat ovat pysyneet poissa. Tämä idea on oikeastaan ilmainen, sillä sillithän voi syödä."

Palaa otsikoihin

Hirvensarvisuola

"Pussillinen hirvensarvisuolaa jaetaan kolmeen puolen litran pulloon ja pullot täytetään vedellä. Pullot upotetaan maahan marjapensaiden väleihin niin että niiden suista pääsee neste haihtumaan vapaasti. Ihmisnenä ei tuota haihtuvaa hajua tunnista, mutta se pitää hyvin rastaat loitolla.

Hirvensarvisuolaa saa apteekista. Pieni pussillinen ei monta kolikkoa maksa. Suurille marjaviljelyksille sitä voi ostaa irtotavarana kiloittain."

Palaa otsikoihin

Rikkakasveja, muovisuikaleita

"Olen ratkaissut lintupulman viinimarjojen suhteen istuttamalla muutaman puskan lintuja varten ja tinkimällä hieman ahneudesta sadon suhteen (viljelyssä on reilu puoli hehtaaria).

Toimii myös pienemmässä mittakaavassa, ja jos pensaita ei leikkaa, tulee suurempia pensaita, joista riittää marjoja paremmin. Mustaherukat suojautuvat luonnollisestikin kasvamalla lamoavasti. Pari kolme pensasta on hyvä suojata puutarhan kateharsolla. Linnut eivät edes yritä siitä läpi, ja jos siili tarttuu piikeistään harsoon, harso repeää ja riekaleet tippuvat itsekseen pois.

Mansikkamaalla ensisijainen suoja on runsas rikkakasvusto käytävillä. Silloin linnut eivät yksinkertaisesti löydä marjoja ja marjoista tulee meheviä. Nykyisin käytän tätä menetelmää.

Aikaisemmin torjuin rastaita mansikoista ripustamalla penkin päälle narun ja naruun muovikassinkappaleita niin että muovit hipoivat lehdistöä. Linnut eivät voi sietää selkäänsä hipaisevaa retaletta ja kaikkoavat. Eivätkä totu heiluviin muoveihin.

Oma mielipiteeni on että mieluummin muutama rastas mansikkamaalla kuin miljoona etanaa samassa paikassa! Olen huomannut, että lintujen tullessa marjastamaan ne syövät myös etanat."

Palaa otsikoihin

Koirat rastaantorjujina

"Suuren marjapensasviljelmän voi suojata rakentamalla koiranaitauksen pensaiden ympärille. Silloin koira ajelee linnut pois. Meillä tämä on käytössä viiden aarin alalla. Aitauksena lammasverkko ja kanaverkko päällekkäin. Systeemi torjuu myös myyriä, kun kyseessä sattuu olemaan kaivurikoira. Eikä rivivälien rikkaruohoista tarvitse pahemmin välittää, koira tallaa ne juostessaan."

Toinenkin Eläinten ystävän lukija kehuu koiraa linnunpelättimenä:

"Meidän ei ole tarvinnut verkkoja marjapensaiden suojaksi viritellä, sillä pihassamme häärää pelätti vailla vertaa. Se on noin 40 cm korkea, puolisen metriä pitkä, punertavan ruskea ja karvainen. Vaikutus perustuu ääneen ja liikkeeseen: siis suomenpystykorva!

Olemme sen käytännössä tehokkaaksi havainneet; tosin mansikkamaan vahdiksi siitä ei ole: ajaa kyllä rastaat matkoihin, mutta napsii itse mansikat parempiin suihin. Viinimarjat välttyvät happamuutensa vuoksi tältä kohtalolta, mitä nyt mustaviinimarjoja muutaman alaoksilta napostelee vähän niin kuin työpalkkana.
Hyvää hoitoa ja paljon rakkautta tällainen pelätti kyllä vaatii."

Palaa otsikoihin

Jos et halua luopua rastasverkoista

Palaa otsikoihin

Verkkoon sotkeutuneen eläimen irrottaminen

Eläimille turvallisia rastasverkkoja ei ole olemassakaan. Mutta jos et millään voi luopua verkkojen käytöstä, aseta ne ainakin niin, että ne ovat mahdollisimman vähän vaarallisia.

Verkon helma ei missään tapauksessa saa maata vapaasti maassa, vaan se pitää kiristää oksien alle vähintään kahdenkymmenen sentin korkeudelle, jolloin siilit eivät takerru siihen. Verkkoa ei saa jäädä yhtään liehumaan irrallaan!

Jos verkko halutaan ankkuroida maahan painojen avulla, verkon lieve on saatava piiloon painojen alle. Muuten se toimii eläimille viritettynä ansana. Yleensä verkon sitomista painojen avulla on vaikea saada onnistumaan kunnolla.

Tärkeää: Verkot on tarkastettava joka päivä, irronneet liepeet kiinnitettävä ja kiinni jääneet eläimet vapautettava.

Kun verkkoon sotkeutunutta eläintä irrotetaan, ovat pienet, teräväkärkiset sakset välttämättömät ja verkon rikkoutuminen on väistämätöntä. Selvittely ei tapahdu hetkessä. Eläin pitää aina tarkastaa perusteellisesti ennen lopullista vapauttamista, niin ettei verkon lankoja ole jäänyt kiristyneenä jalkojen ympärille tai höyhenten alle. Varo pitämästä eläintä kiinni liian kovalla otteella, sillä pienet eläimet eivät kestä puristamista. Kaikki langat on saatava pois. Muuten lanka syövyttää pian syviä haavoja, jotka tulehtuvat pahasti ja voivat aiheuttaa eläimelle hitaan ja tuskallisen kuoleman.

Jalan ympärille kiristynyt lanka voi syöpyä näkymättömiin ja jalka turvota ja tulehtua käyttökelvottomaksi, jolloin se on tietenkin myös erittäin kivulias. Siilin piikeissä verkkolanka voi estää siilin kiertymisen kerälle.

Verkosta irrotettu siili asetetaan tasaiselle alustalle ja odotetaan, että se lähtee liikkeelle. Jokainen jalka tarkastetaan erikseen.

Kädet on siilin käsittelyn jälkeen heti pestävä hyvin, sillä siileissä voi olla salmonellaa.


Kiitos kaikille vinkkejä lähettäneille:
Antti ja Sari Hannukainen
Aulis Kärkäs, Espoo
Reetta Lavonen, Kajaani
Satu Lehtonen, Espoo
Päivi Mäki, Mäntsälästä
Helena Rytsy, Uurainen
Hanne Saarela, Ruukki
Leena Turunen, Outokumpu

SEY ottaa mielellään vastaan lisää hyviä marjansuojauskeinoja jaettavaksi edelleen. Myös uusien käyttäjien kokemukset yllä esitellyistä keinoista ovat tervetulleita.



Palaa otsikoihin