Lakiesitys supikoiran siirrosta riistalajista rauhoittamattomaksi on puutteellinen– taitamaton pyynti voi johtaa kannan kasvuun

Lakiesitys supikoiran siirrosta riistalajista rauhoittamattomaksi on puutteellinen– taitamaton pyynti voi johtaa kannan kasvuun

Tiedote. Julkaistu: 07.02.2019, 09:52


Hallitus kaavailee metsästyslainsäädäntöön muutoksia, joiden tavoitteena on niin sanottujen haitallisten vieraslajien aiheuttamien riskien hallinta. Eduskunnassa käsittelyssä oleva metsästyslain ja vieraslajeja koskevan lain muutos muun muassa siirtäisi supikoiran, minkin, piisamin, pesukarhun ja rämemajavan riistaeläimistä rauhoittamattomiksi eläimiksi. Tämä mahdollistaisi eläinten pyydystämisen ja tappamisen ilman metsästäjätutkintoa ja siihen kuuluvaa osaamista. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto vastustaa hallituksen ehdotusta.

- Vastustamme niin sanottujen haitallisten vieraslajinisäkkäiden siirtoa rauhoittamattomiin eläimiin, sillä sen jälkeen kuka tahansa saisi tappaa niitä. Tällöin on todennäköistä, että jokaisella pyyntiin osallistuvalla ihmisellä ei ole riittäviä taitoja pyydystää ja lopettaa eläin siten, että se ei joudu kärsimään turhaan, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Taitamaton pyynti voisi johtaa kannan kasvuun

- Pyynnin salliminen maallikoille ei todennäköisesti edes johtaisi haluttuun lopputulokseen. Mikäli maallikot pääsevät osallistumaan pyyntiin, taitamaton metsästys tulee kasvamaan. Tämä voi johtaa täysin päinvastaisiin tuloksiin kuin tavoitellaan eli jopa kannan kasvuun ja leviämiseen uusille alueille, mutta myös lisääntyneeseen tautiriskiin Itärajalla, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Harvennetussa supikoirakannassa nuorten yksilöiden vaellusmatkat voivat olla aikaisempaa pitempiä, mikä johtaa lajin levinneisyysalueen laajenemiseen. Myös silloin kun supikoiraparin toinen osapuoli tapetaan, jäljelle jäänyt yksilö saattaa vaeltaa pitkiäkin matkoja uusille alueille uutta kumppania etsiessään. Lisäksi jos metsästyksellä luodaan vapaita reviireitä, ne vetävät puoleensa vaeltavia yksilöitä.

- Nämä seikat todettiin muun muassa Valtioneuvoston tilaamassa supikoiraa koskevassa hallintasuunnitelmassa. Lakiesitys kuitenkin valmisteltiin ennen kuin hallintasuunnitelma oli edes valmistunut, Pulli sanoo.

Pyynnin vaikutus eläinmäärään voi jäädä olemattomaksi, sillä tapetut yksilöt korvautuvat nopeasti uusilla. Yhden lajin poisto vaikuttaa myös muihin petoihin, jotka voivat runsastua, ja tällöin hyöty linnustolle jää tavoittamatta. Tehopyynnin alaisen supikoirakannan tiedetään myös nostavan lisääntymistehon huippuunsa, mikä voi johtaa kannan kasvuun alueellisesti.

- Mikäli pyyntiä harjoitetaan supikoirakannan rajoittamiseksi, pyynnin tulee olla huolellisesti suunniteltu ja toteutettu. Maallikoiden osana voi olla lähinnä havaintojen ilmoittaminen tietyillä kannanhoidon kannalta oleellisilla alueilla kuten saaristossa ja Lapissa, sanoo Pulli.

EU ei vaadi supikoirien hävittämistä

Supikoira on mukana EU:n haitallisten vieraslajien luettelossa, mutta kannan hävittämistä EU ei vaadi, eikä se Suomessa manneralueilla olisi enää realististakaan. EU ei myöskään vaadi Suomea tehostamaan jo olemassa olevaa kannanhoitoaan.

Sen sijaan EU vaatii, että kannanhoitoon ryhdyttäessä ja keinoja valitessa jäsenmaiden tulee varmistaa, että eläimet säästetään vältettävissä olevalta kivulta, stressiltä ja kärsimykseltä. EU edellyttää myös, että keinot tulee valita suhteessa niiden vaikuttavuuteen ja ne tulee priorisoida riskinarvion ja tehokkuuden perusteella.

- Nyt näin ei ole toimittu. Lakiehdotus on valmisteltu hätiköiden, eikä valmistelussa ole odotettu esimerkiksi supikoiria koskevan hallintasuunnitelman valmistumista. Suunnitelma valmistui tämän vuoden alussa. Lakiesitys on myös lähetetty eduskuntaan puutteellisin taustatiedoin. SEYn mielestä lakiesitys on valmisteltava uudelleen.

Lisätiedot:

Kati Pulli
toiminnanjohtaja
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
050 371 2740
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

 

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja liiton toiminta kattaa koko maan. 

Tilaa SEYn Kirjekyyhky-uutiskirje