SEYn säännöt

SEY SUOMEN ELÄINSUOJELUYHDISTYSTEN LIITTO RY 
FINLANDS DJURSKYDDSFÖRENINGARS FÖRBUND RF
Rekisteröity 22.1.2014

SÄÄNNÖT

1 § Nimi

Yhdistyksen nimi on SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry, ruotsiksi Finlands Djurskyddsföreningars förbund rf, josta epävirallisesti käytetään lyhennettä SEY. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto.

Liiton toiminta-alue käsittää koko maan.

2 § Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on edistää eläinsuojelua.

3 § Toimintatavat

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
- toimii yhdyssiteenä eläinsuojelua edistävien järjestöjen välillä,
- seuraa eläinsuojelulainsäädäntöä ja pyrkii vaikuttamaan siihen sekä viranomaisten päätöksiin ja toimintaan tavalla, joka edistää eläinten hyvää kohtelua,
- tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja toimialaansa liittyvistä asioista,
- valitsee eläinsuojeluvalvojia ja -neuvojia 
- tukee eläinsuojeluvalvoja- ja -neuvojatoimintaa,
- harjoittaa tarkoitusperiensä mukaista nuorisotoimintaa,
- harjoittaa julkaisu-, valistus- ja koulutustoimintaa sekä edistää eläinsuojelua hyödyttävää tutkimusta,
- järjestää esitelmätilaisuuksia, kokouksia ja eläinsuojelupäiviä,
- osallistuu alansa kansainväliseen yhteistyöhön sekä
- toimii muillakin vastaavilla tavoilla, jotta Suomessa eläinten hyvä kohtelu ja rakkaus eläimiin lisääntyisivät.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi

- ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkia ja omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta,
- järjestää myyjäisiä, arpajaisia ja varainkeräyksiä,
- ostaa ja myydä eläinhoito- ja suojeluvälineitä, tavaroita, merkkejä, kortteja ja adresseja sekä
- harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä sekä kioskitoimintaa.

Tarvittaessa liitto hankkii toimintaansa varten asianmukaisen luvan.

4 § Jäsenyys

Liiton jäsenet ovat joko varsinaisia tai kannatusjäseniä.

Varsinaiset jäsenet

Varsinaisia jäseniä ovat jäsenyhdistykset, jotka ovat paikallis- tai erityisyhdistyksiä, sekä henkilöjäsenet. Jäsenyhdistykseksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, jonka pääasiallisena tarkoituksena on eläinsuojelun edistäminen.

Henkilö, joka on toisen henkilöjäsenen perheenjäsen ja asuu samassa taloudessa tämän kanssa, voi ilmoittautua perhejäseneksi. Perhejäsenellä on henkilöjäsenen oikeudet ja velvollisuudet. Henkilöjäsen, joka ei ole täyttänyt viittätoista vuotta, on nuorisojäsen. Nuorisojäsenellä ei ole äänivaltaa liiton ja sen elinten kokouksissa.

Liittovaltuusto hyväksyy liiton varsinaiset jäsenet. Liittovaltuusto voi siirtää hyväksymisoikeutensa liittohallitukselle henkilöjäsenten osalta.

Kannatusjäsen

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa kannattaa eläinsuojeluaatetta ja tukea liiton toimintaa. Kannatusjäsenillä ei ole äänivaltaa liiton ja sen elinten kokouksissa.

Liittohallitus hyväksyy liiton kannatusjäsenet.

Kunniapuheenjohtaja ja -jäsen

Liitolla voi olla kunniapuheenjohtaja ja kunniajäseniä, jotka liittokokous kutsuu.

4 a § Eläinsuojelukummi

Eläinsuojelukummiksi voidaan hyväksyä henkilö tai yhteisö, joka on tehnyt suoraveloitussopimuksen yhdistyksen kanssa ja tukee yhdistyksen toimintaa kuukausittain.

Jäsenoikeudet

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

5 § Jäsenmaksu

Yhdistyksen jäsenet maksavat liittovaltuuston kevätkokouksen päätöksen mukaisen jäsenmaksun.

Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen jäsenyhdistykselle, henkilöjäsenelle ja henkilöjäsenten eri kategorioille sekä kannatusjäseninä oleville henkilöille, yhteisöille ja säätiöille ja niille oikeuskelpoisille yhteisöille ja säätiöille, joiden jäsenoikeudet ovat säilyneet, ja jäsenyhdistyksen jäsenmaksu voidaan porrastaa jäsenyhdistyksen jäsenmäärän mukaisesti.

Varsinainen jäsen, joka toimii vapaaehtoisena eläinsuojeluvalvojana, ja kunniapuheenjohtaja ja -jäsen ovat vapautetut yhdistyksen jäsenmaksusta. Liittohallituksella on oikeus myöntää varsinaiselle jäsenelle, joka on entinen eläinsuojeluvalvoja, vapaus jäsenmaksuvelvoitteesta.

6 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan liittokokouksen pöytäkirjaan.

Jos varsinainen jäsen toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, sääntöjä, liittokokouksen tai liittovaltuuston päätöksiä tai jos yhdistyslain mukainen erottamisperuste on olemassa, voi liittovaltuusto, varattuaan jäsenelle tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa, erottaa jäsenen liitosta. Henkilöjäsenen, joka ei ole maksanut edellisen vuoden jäsenmaksuaan, voi liittohallitus erottaa varaamatta kyseiselle jäsenelle tilaisuutta tulla kuulluksi.

Liittovaltuuston erottamispäätös on tehtävä 2/3 äänten enemmistöllä annetuista äänistä. Jäsenellä on oikeus saattaa liittovaltuuston erottamispäätös seuraavan liittokokouksen käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan tiedoksisaantipäivää kuitenkaan lukuun ottamatta.

Eroavan tai erotetun jäsenyhdistyksen on suoritettava eroamisvuoden jäsenmaksut.

Jäsenyhdistyksen kirjalliseen eroilmoitukseen, joka toimitetaan liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle, tai liittokokouksen pöytäkirjaan merkittyyn eroilmoitukseen tulee liittää pöytäkirjan ote jäsenyhdistyksen hallituksen kokouksesta, jossa eroaminen liitosta on päätetty. Liittokokouksen pöytäkirjaan tehtävään eroilmoitukseen liitettävä pöytäkirjan ote on toimitettava liittohallitukselle helmikuun loppuun mennessä.

7 § Jäsenen velvollisuuksista ja oikeuksista

Liiton jäsenellä ja jäsenyhteisön henkilöjäsenillä on oikeus käyttää liiton jäsentunnuksia.

Sääntöjen 4 §:ssä mainitut liiton varsinaiset jäsenyhdistykset ovat velvolliset pyydettäessä antamaan liittovaltuustolle tai liittohallitukselle vuosikokoustensa pöytäkirjat, tilinpäätöksensä sekä muut hallinnon ja jäsenmäärän selvittämistä varten tarvittavat asiakirjat.

8 § Toimielimet ja päätäntävalta

Ylintä päätösvaltaa liiton asioissa käyttävät liittokokous ja liittovaltuusto. Toimeenpanevana elimenä on liittohallitus.

9 § Liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi maalis-kesäkuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää liittohallitus.

Ylimääräinen liittokokous voidaan pitää liittohallituksen kutsusta tai jos vähintään 1/5 liiton kaikista äänioikeutetuista jäsenistä sitä määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti liittohallitukselta pyytää. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kolmen (3) kuukauden kuluessa pyynnön saapumisesta liittohallitukselle.

Ylimääräisessä liittokokouksessa voidaan päättää vain kokouskutsussa mainituista asioista.

10 § Kutsu liittokokoukseen

Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen ja ylimääräiseen liittokokoukseen on lähetettävä vähintään kolmea (3) viikkoa ennen kokouspäivää kirjallisesti kaikille jäsenille ja eläinsuojeluvalvojille siihen osoitteeseen, jonka he ovat liitolle osoitteekseen ilmoittaneet.

Kutsussa on mainittava ne asiat, joiden vuoksi kokous kutsutaan koolle.

11 § Päätösvalta liittokokouksessa

Päätösvaltaa liittokokouksissa käyttävät varsinaisten jäsenyhdistysten valitsemat edustajat sekä henkilöjäsenet. Varsinainen jäsenyhdistys saa lähettää liittokokoukseen yhden äänivaltaisen edustajan. Edustajalla on oltava kirjallinen valtakirja, josta ilmenee hänen valintansa liittokokousedustajaksi. Edustaja ei voi valtuuttaa toista henkilöä tilalleen.

Varsinaisen jäsenyhdistyksen edustajalla on oikeus käyttää niin montaa ääntä kuin jäsenyhdistyksellä oli liittokokousta edeltävän vuoden lopussa varsinaisen jäsenen jäsenmaksun maksaneita, liiton pitämään rekisteriin merkittyjä henkilöjäseniä, ei kuitenkaan enempää kuin viidesosa kokouksessa läsnä olevista äänistä.

Henkilöjäsenellä sekä kunniapuheenjohtajalla ja -jäsenellä on yksi ääni. Niillä oikeuskelpoisilla yhteisöillä tai säätiöillä, joiden jäsenoikeudet ovat säilyneet, on myös yksi ääni.

Nuorisojäsenellä ja kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

12 § Liittokokouksessa käsiteltävät asiat

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Avataan kokous.
2. Todetaan kokouksen laillisuus.
3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa.
4. Käsitellään liittovaltuuston liittokokoukselle antama kertomus liiton toiminnasta ja taloudenhoidosta kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta.
5. Käsitellään ja määritellään liittovaltuuston kolmelle seuraavalle vuodelle esittämän toiminnan yleiset suuntaviivat ja tavoitteet.
6. Valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja seuraavaksi 1.7. alkavaksi kolmivuotiskaudeksi.
7. Valitaan liittovaltuuston jäsenet ja jokaiselle heistä ensimmäinen 
ja toinen henkilökohtainen varajäsenen seuraavaksi 1.7. alkavaksi 
kolmivuotiskaudeksi.
8. Valitaan kaksi (2) varsinaista ja kaksi (2) varatilintarkastajaa, joista vähintään toisella varsinaisella tilintarkastajalla tulee olla KHT- tai HTM-tilintarkastajan pätevyys.
9. Käsitellään ja päätetään kokouskutsussa mainitut muut asiat.

Jos varsinainen jäsen haluaa tuoda ehdotuksen liittokokouksen käsiteltäväksi, se on toimitettava liittohallitukselle kirjallisesti helmikuun loppuun mennessä.

13 § Liittovaltuusto

Liittokokousten välisinä aikoina käyttää liiton ylintä päätösvaltaa jäljempänä mainittavissa asioissa liittovaltuusto.

Liittovaltuustoon kuuluu kustakin jäsenyhdistyksestä yksi jäsen kutakin alkavaa viittäsataa edellisen vuoden loppuun mennessä varsinaisen jäsenmaksun maksanutta, liiton pitämään rekisteriin merkittyä henkilöjäsentä kohden. Yhdestä jäsenyhdistyksestä voi liittovaltuustoon kuulua kuitenkin enintään viidennes liittovaltuuston kokonaispaikkamäärästä. Liittovaltuustoon kuuluu lisäksi yksi henkilöjäsenten liittokokouksessa asettamista ehdokkaista valittu jäsen. 

Varsinainen liittokokous valitsee liittovaltuuston jäsenet. Kullekin liittovaltuuston jäsenelle valitaan ensimmäinen ja toinen henkilökohtainen varajäsen.

Kun jäsenyhdistys eroaa tai erotetaan liitosta, katsotaan samalla jäsenyhdistyksen edustajana liittovaltuustoon valitut jäsenet ja varajäsenet eronneiksi liittovaltuustosta.

14 § Liittovaltuuston toimikausi ja päätösvaltaisuus

Liittovaltuuston toimikausi on kolme vuotta. Liittovaltuuston puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi alkaa valintaa seuraavan heinäkuun 1. päivänä.

Liittovaltuuston kokouksissa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolmasosa jäsenistä on saapuvilla.

15 § Liittovaltuuston kokoukset

Liittovaltuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa liittohallituksen kirjallisesta kutsusta, joka on lähetettävä valtuuston varsinaisille jäsenille ja varajäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Liittovaltuuston kokouksissa on liittohallituksen jäsenillä ja toiminnanjohtajalla läsnäolo- ja puheoikeus, mutta äänestykseen he eivät saa osallistua.

16 § Liittovaltuuston kokouksissa käsiteltävät asiat

Ennen toukokuun loppua pidettävässä liittovaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
2. Käsitellään liittohallituksen kertomus liiton toiminnasta.
3. Esitetään tilintarkastajien kertomus. Käsitellään tilinpäätös ja päätetään sen vahvistamisesta.
4. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille.
5. Päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksuista.
6. Käsitellään ja päätetään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Ennen marraskuun loppua pidettävässä liittovaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
2. Valitaan liittovaltuustolle kaksi varapuheenjohtajaa liittovaltuuston toimikaudeksi.
3. Vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle toimintavuodelle.
4. Valitaan liittohallituksen puheenjohtaja seuraaville kahdelle kalenterivuodelle 
5. Valitaan liittohallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet
erovuoroisten tilalle seuraavan vuoden alusta alkavalle
toimikaudelle.
6. Käsitellään ja päätetään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

17 § Liittohallitus

Liittohallitukseen kuuluu kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kuusi liittovaltuuston syyskokouksen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemaa varsinaista jäsentä.

Liittohallitukseen kuuluu myös kolme liittovaltuuston syyskokouksen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemaa varajäsentä.
Liittohallituksen varsinaisista jäsenistä on kaksi ja varajäsenistä yksi vuosittain erovuorossa. Ensimmäisen näiden sääntöjen mukaan valitun liittohallituksen jäsenistä ovat arvalla valitut kaksi erovuorossa vuoden kuluttua ja toiset kaksi toisen vuoden kuluttua. Samoin arvotaan kolmen varajäsenen erovuorot. Erovuoroiset jäsenet ja varajäsenet voidaan valita uudelleen liittohallitukseen.

Liittohallitus valitsee vuosittain keskuudestaan ensimmäinen ja toisen varapuheenjohtajan.

Liittohallituksen puheenjohtaja tai jäsen ei voi kuulua liittovaltuustoon. Jos liittohallituksen puheenjohtajaksi valitaan liittohallituksen jäsen, astuu ensimmäinen varajäsen hänen tilalleen hallituksen jäsenen paikalle puheenjohtajan toimikaudeksi. Samoin menetellään, jos puheenjohtaja valitaan myös hallituksen jäseneksi.

Varajäsenet astuvat varsinaisten jäsenten tilalle siten, että kolmatta vuotta varajäsenenä ollut on ensimmäinen, toista vuotta toinen ja ensimmäistä vuotta kolmas varajäsen.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, jos vähintään neljä (4) jäsentä on saapuvilla, joista yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Jos hallituksen puheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa, erotetaan tai estyy hoitamasta tehtäviään kesken toimikauttaan, liittovaltuusto valitsee seuraavassa kokouksessaan hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

18 § Liittohallituksen tehtävät

Liittohallituksen tehtävänä on

- kutsua koolle liittokokoukset ja liittovaltuuston kokoukset,
- valmistella liittokokoukselle ja liittovaltuustolle esityksiä ja aloitteita liiton toimialaan kuuluvista asioista,
- suunnitella ja valmistella liiton toimintaa ja asettaa sitä varten tarpeellisia työryhmiä ja toimikuntia,
- panna toimeen liittokokouksen ja liittovaltuuston päätökset,
- pitää jäsenyhdistyksistä jäsenluetteloa sekä jäsenyhdistysten toimeksiannosta rekisteriä niiden henkilöjäsenistä,
- ottaa ja vapauttaa liiton toimihenkilöt sekä
- hoitaa kaikki liiton asiat, joita näissä säännöissä ei ole erikseen liittokokoukselle tai liittovaltuustolle määrätty.
- valita ja erottaa yhdistyksen vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat. 
- päättää yhdistyksen irtaimen ja kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myynnistä

19 § Toimihenkilöt

Juoksevien asioiden hoitoa varten liitolla on toimisto sekä tarpeellinen henkilöstö.

Toiminnanjohtaja johtaa yhdistyksen toimistoa. Toiminnanjohtajan tehtävinä ovat:
- hoitaa yhdistyksen hallintoa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti
- suunnitella ja kehittää yhdistyksen taloutta yksin tai yhdessä liittohallituksen
siihen nimeämän henkilön kanssa 
- palkata ja erottaa toimistoon kuuluvia toimihenkilöitä yhdessä
liittohallituksen kanssa
- valvoa eläinsuojeluvalvojien ja –neuvojien toimintaa yksin tai yhdessä 
liittohallituksen siihen nimeämän henkilön kanssa
- huolehtia, että yhdistyksen muut toimihenkilöt suorittavat heille kuuluvat 
tehtävät
- huolehtia hallituksen apuna liittokokouksessa päätetyistä sekä liittovaltuuston ja
liittohallituksen päättämistä asioista ja niiden toteutuksesta

20 § Vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat

Liittohallituksen valitseman vapaaehtoisen eläinsuojeluvalvojan tehtävänä on hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa
- harjoittaa eläinsuojelua koskevaa valistustoimintaa, 
- pitää silmällä eläinten kohtelua,
- antaa tarpeen vaatiessa ohjeita eläinten hoidossa, 
- antaa yhdistykselle vuosittain kirjallinen ilmoitus toiminnastaan edelliseltä vuodelta ja
- noudattaa valvojille annettuja ohjeita sekä suorittaa muut yhdistyksen hallituksen antamat tehtävät.

Liittohallitus huolehtii mahdollisuuksien mukaan vapaaehtoisten valvojien kouluttamisesta, toiminnan tukemisesta ja kulujen korvaamisesta.

21 § Äänestystapa

Yhdistyksen päätökseksi liiton kokouksissa tulee, mikäli yhdistyslaki tai nämä säännöt ei toisin määrää, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan, ratkaistaan vaali arpomalla ja muissa asioissa voittaa se mielipide, johon kokousta johtava puheenjohtaja on yhtynyt.

Äänestys on vaadittaessa toimitettava suljetuin lipuin.

22 § Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat kaksi seuraavista yhdessä: liittohallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai liittohallituksen siihen määräämä henkilö.

23 § Tilikausi

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

Tilit on kunakin vuonna asianmukaisesti päätettynä annettava tilintarkastajille maaliskuun 31. päivään mennessä. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa huhtikuun 15. päivään mennessä.

24 § Sääntöjen muuttaminen

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä liittokokouksessa, jos muutosehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Muutosehdotuksesta on mainittava kokouskutsussa.

25 § Liiton purkaminen

Liiton purkamisesta päätetään kahdessa perättäisessä liittokokouksessa. Toisen kokouksen on oltava varsinainen liittokokous ja kokousten väliä tulee olla vähintään kaksi kuukautta.

Päätökseen vaaditaan 3/4 annetuista äänistä. Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, sen varat käytetään liiton tarkoitusperiä edistävään tarkoitukseen jälkimmäisen purkamisesta päättävän liittokokouksen päättämällä tavalla.

Tilaa SEYn Kirjekyyhky-uutiskirje